Suklaiset kuppikakut

Kun häihin en aikaa enää pari kuukautta, olemme alkaneet testailla toden teolla niitä herkkuohjeita, joita teemme itse juhlaamme. Yksi tälläinen häidemme itse tehty hääherkku tulee juhlassamme olemaan kuppikakut - suklaiset ja suussasulavat :) Olemme testanneet jo monia monia ohjeita, mutta nyt taisi löytyä se meidän kaikkien suosikki!

Tämä ohje on hyvältä ystävältämme, joka on ammatiltaan kokki ja kondiittori. Ammattilainen kyllä tietää, miten parhaat leipomukset tehdään :) Kuorrutteen löysin itse netistä ja tuunailin sitä vähän useamman ohjeen ja oman kokemuksen kautta (ja pari kokeiluakin tein ennen kuin tämä paras versio löytyi). Tässä ohjeet, joilla me saimme aikaan ihanat muffinssit. Lisäilin vielä kirjallisiin ohjeisiin sekä kokkiystävämme että netistä löytämäni ohjeita, joiden kautta tulisi saada mahdollisimman hyvin kohoavat muffinssit:

Suklaiset kuppikakut

- 2 munaa

- 2 dl sokeria

- 75 g voita

- 1 dl maitoa

- 4 rkl kaakaota

- 2 tl leivinjauhetta

- 1 tl vaniljasokeria

- 3½ dl vehnäjauhoja

- suklaasydämiä 

(me käytimme puolikkaita maitosuklaapaloja)

1. Vaahdita munat ja sokeri (tässä vaiheessa saa vaahdottaa pitkään, monta minuuttia).

2. Sekoita kuivat aineet keskenään.

3. Lisää vaahdon sekaan huoneenlämpöinen voi ja maito.

4. Lisää käänneellen kuivat aineet siivilän läpi.

5. Kaada taikina pursotuspussiin ja anna olla kylmässä väh. 1h.

6. Laita uuni lämpenemään ja asettele muffinssivuoat silikonivuokien pohjalle.

7. Leikkaa pursotuspussin kulma auki ja annostele taikinaa silikonivuokiin ensin noin kolmasosa silikonikupin koosta. 

8. Lisää tämän jälkeen suklaasydän keskelle muffinssia ja pursota toinen kolmasosa taikinaa. Yksi kolmasosa kannattaa jättää kohoamisvaraa.

9. Paista 200 asteessa reilut 10 minuuttia.

10. Siirrä kuumat mufiinssit (hanskat kädessä) tarjoilukuppeihin ja laita muffinssit jäähtymään. (Jos tarjoulukupit ovat sellaisia, että ne eivät kestä uunia.)

Vaniljakuorrute

- 50 g voita

- 150 g mascarpone-tuorejuustoa

- 3 dl tomusokeria

- 2 tl vaniljauutetta/-siirappia

- 1 tl aitoa vaniljaa

- ripaus nonparelleja

1. Vatkaa tomusokeri ja huoneenlämpöinen voi sekaisin.

2. Sekoita joukkoon mascarpone ja vatkaa useampi minuutti, kunnes seos on kuohkeaa.

3. Lisää vanilja. (Tämä yhdistelmä toimi meistä hyvin, mutta myös pelkkä aito vanilja vähän runsaammalla määrällä toimii.)

4. Kaada kuorrute pursotuspussiin ja anna olla vähintään hetki kylmässä.

5. Kuorruta jäästyneet muffinssit ja viimeistele nonparelleilla.

Tällä ohjeella muffinsseja tuli noin 15 kpl ja myös kuorrute riittää samaan määrään. Muffinssit on ihan reilun kokoisia, joten vähän pienempiä tulee enemmän. Ne myös kohosivat ihan todella hyvin ja säilyivät jääkaapissa paremmin kuin muut kokeilumme :) Pari on vielä pakkasessa testissä, miltä ne maistuvat sulatuksen jälkeen. Kuorrutetta laitoin aika reilusti ja se maistui hyvälle, sillä tämä kuorrute maistuu ihanan kevyeltä ja sopivan makealta. Ideamme on, että leivon muffinssit etukäteen pakkaseen, mutta kuorrutan pari päivää ennen häitä. Lisäksi teemme nämä laktoosittomina ja pienenä tuunauksena aiomme laittaa suklaasydämen pariin pienempään palaan, niin sitten nämä ovat just hyviä. Myös toinen kaasoni testimaistoi nämä ja totesi, että ihan huippuhyviä ovat! Voinkin suositella ohjetta kaikille makean ystäville :)

Morsiamen macaronsit

Kaasojen kanssa uskaltauduin kokeilemaan macarons-leivoksia ihan alusta asti itse tehtynä ja pienellä hionnalla näistä voi vaikka tullakin jotakin :) Innolla otan silti myös vähän kokeneemmilta macarons-taitureilta neuvoja vastaan! Kokeilin siis aiemmin puolivalmiita macaronseja (luo lisää täältä) ja koska ne menivät niin hyvin, piti minun nyt kokeilla näitä ihan alusta asti itse tehtynä, sillä näin saisi tuunailtua makuja enemmän ja myös hinnassa vähän säästäisi. Tämä ohje on sekoitus kakkuleipurimme (Konditoria Bebe) sekä netistä löydettyjen ohjeiden vinkkejä unohtamatta omia kommentteja. Sanottakoon vielä tässä vaiheessa, että ihan täydellisiä ei vieläkään ollut, treeniä siis yhä tarvitaan :D

Ensin tehtiin kaasojen kanssa taikina, johon tuli:

220g tomusokeria

120g mantelijauhetta

3 valkuaista

25g sokeria ja 

loraus elintarvikeväriä.

Näistä vatkasimme ensin valkuaiset ja sokerin marengiksi, jonka jälkeen joukkoon sekoitettiin varovasti käännellen tomusokeri-mantelijauheseos. Sitten vähän punaista väriä, ilmakuplat pois nuolijalla läiskien ja ei muuta kun pursottamaan! Puolikkaita tuli 70, eli aika mukava määrä (35 valmista). Sitten annettiin macaronsien vielä seistä puolisen tuntia huoneenlämmössä. Uuni laitettiin 150 asteeseen ja jo 10 minuutin päästä nämä olivat kohonneet tosi paljon ja näyttivät kypsiltä. Sitten kerma (200g) ja suklaa (100g) vaahdoksi ja täyttämään (olimme siis aiemmin kiehauttaneet kerman ja suklaan sekä antaneet täytteen jäähtyä ihan kylmäksi ennen vatkausta ja täyttöä). Suklaaksi valitsimme Fazerin uutuuden, vadelma-lakritsa-valkosuklaa. Tällaisia niistä sitten tuli:

Maku oli todella hyvä ja rakenne ihanan ilmava sekä pehmeä, mutta ulkomuoto oli vähän hampurilaismainen kaikessa korkeudessaan :D Lisäksi pinnassa näkyi karheutta, mikä johtui ehkä aika karkeasta mantelijauheesta. Ensi kerralla aionkin ostaa mahdollisimman hienoa mantelijauhetta ja ehkä myös sirosokeria. Mutta mitenköhän vältyn liialta kohoamiselta? Se on vielä pieni mysteeri. Toisaalta ilmavuus toi makuun pehmeyttä ja ei näiden ihan ammattilaisen tekemiltä tarvitsekaan näyttää, ne voi olla vaikka nimellä "Morsiamen macaronsit", niin saa näyttääkin ite tehdyiltä :) Täytettäkin ehkä vielä tuunaisin, sillä kermapohjainen oli jotenkin aika kermaisa (kuinka yllättävää :D). Haluaisinkin kokeilla jotain mascarpone-pohjaista ja ehkä kuitenkin vähän tutumpaa makua. Mutta mitä? Jos kakkumme päämakuna on mansikka, muffinsseissa suklaa, voisiko tässä olla valkosuklaa? Mietintää vielä riittää, mutta askel askeleelta eteenpäin :)

Perinteisiä keksiherkkuja

Jos menet juhliin, joissa on itse tehdyt tarjottavat, mitä siellä on usein tarjolla? Etenkin, jos suuntaat pienten makeiden osastolle, on varmasti silmiisi osunut jokusen kerran toinen toistaan ihanampia itse tehtyjä pikkuleipiä - lusikkaleipiä! Minä olen ainakin syönyt lusikkaleipiä monissa juhlissa ja myös usein ajatellut, että olisipa ihana saada taas maistella näitä perinteisiä pikkuleipiä. Mutta en ole koskaan kokeillut tehdä näitä itse. Siinäpä syy palata jälleen leivontakaapin äärelle ja kokeilla tällä kertaa jotain perinteistä! (Minulla näyttää olevan pikkuleipävaihde päällä :D)

 

 

Etsin ohjeita monesta paikasta ja lopulta taisin tehdäValion ja Kinuskikissan ohjeista sopivan kombon :D Määrällisesti tein Kinuskikissan ohjeen mukaisesti, mutta Valio tarjosi hyviä vinkkejä tällaiselle ensikertalaisellekin :) Aloitinkin näiden pikkuleipien tekemisen keittämällä rasvaa, missä meinasi jo käydä köpelösti, sillä en ollut yhtään varma, millainen lopputulos olisi hyvä :D Jotenkin kuitenkin osasin ottaa rasvan liedeltä oikeaan aikaan, sitten sokerit sekaan ja jäähtymään. Tällä välin yhdistin loput kuivat aineet keskenään ja kun massa oli hieman jäähtynyttä (en oikein olisi malttanut odottaa), vatkasin ainekset sekaisin. Tämän jälkeen valmis taikina piti vielä laittaa jääkaappiin, jotta pikkuleipien muotoilu oli helpompaa (jälleen siis odotettiin), kunnes pääsin painamaan taikinaa lusikkaan ja laittamaan pikkuleivät uuniin. Sitten valmiit lusikkaleivät jäähtymään ja illan tullen väliin vadelmamarmeladia - valmista!

 

 

Minulle tuli tästä taikinasta pikkulusikalla tehtynä (koko oli minusta hyvä!) noin 35 valmista lusikkaleipää, eli noin 70 puolikasta ja marmeladi meni aikalailla kokonaan. Hyvin riittoisa ohje siis! Lusikkaleivät on mahdollista pakastaa ja ne säilyivät todella hyvinä myös monta päivää jääkaapissa, joten voi siis leipoa hyvin jo ennen varsinaista tarjoiluhetkeä :) Voisiko näitä sitten tehdä häihinkin? Varmasti voisi! Olenkohan minä jo keksimässä vähän liikaa itse leivottavia yksityiskohtia meidän häihin? ^^ Voi olla, mutta suosittelen ehdottomasti ja ennakkoluulottomasti teitä lukijoita kokeilemaan ihan vaikka hyvän päivän ja toisen ilahduttamisen kunniaksi näitä lusikkaleipiä, javoin taata, että menevät kaupaksi ja saavat toisen osapuolen hymyilemään:) <3



Josko sittenkin - nimittäin itse tehtynä?

Olin jo täysin luopunut ajatuksesta saada hähimme macarons-leivoksia, jotka yritin suunnittelun alussa saada ihan vaikka väkisin mukaan. Idea kuitenkin hiipui näiden keksileivosten kalleuteen sekä monien mielestä vähän pahvimaiseen makuun (vaikka minä kyllä yritin kertoa, että jos macarons-leivokset tekee hyvin, ne ei maistu pahville :D). Minusta ne ovat niin kauniita ja hyviä, että jätin alitajuntaani vielä pienen kipinän, että josko sittenkin, ja odotukseni heräsivät jälleen esiin törmätessäni ruokaostosten lomassa pakettiin puolivalmiita mansikkamacaronseja! 

Josko sittenkin?

kuva

Tämä paketti maksoi noin 3,5 euroa, ei siis ihan ilmainen, mutta suhteessa huomattavasti halvempi kuin mitä valmiiksi tehtynä tilatut. Hinnan ohella uskalsin tarttua tilaisuuteen, koska nämä puolivalmiit jutut on yleensä tehty niin helpoiksi, että niissä ei voi epäonnistua :D (Olen siis kerran ollut tekemässä macarons-leivoksia kahden kokki-kaverin kanssa ja se oli ihan tosi vaikeaa!!) Paketti odotti jokusen hetken kaapissamme, kunnes saimme vieraita ja minä ryhdyin leipomaan!

Tämä macarons-paketti siis sisälsi kuivat aineet valmiiksi sekoitettuina, joiden joukkoon tarvitsi lisätä vain vettä, maitoa ja voita. Olin aika skeptinen koko leivonnan ajan, mutta ehkä juuri siksi olinkin niin käsittämättömän onnellinen, kun nämä todella onnistuivat - ja maistuivat hyville :) Etenin paketin ohjeen mukaisesti, eli kaadoin ensin pussin nro 1 sisällön kulhoon ja lisäsin joukkoon 0,5dl vettä (n. 50 asteista). Tämän jälkeen vatkasin seosta ohjeen mukaisesti reilut 4 minuuttia (aika raskasta), jonka jälkeen päätin, että nyt on hyvä :D Sitten ei muuta kuin massa pursotuspussiin (joka sekin oli paketissa!) ja pursottamaan pellille ympyröitä. Ehkä jälkikäteen ajateltuna olisin tehnyt pursotuksen pitäen pussia paikoillaan, mutta näinkin tuli ihan hyviä ekaksi kerraksi. Pursotuksia riitti kahdelle pellille, eli taisi tulla tuplamäärä paketin ohjeisiin nähden. Sitten jätin macaronit seisomaan noin puolkesi tunniksi (pinta kovettui vähän) ja sen jälkeen pelti uuniin vajaaksi 15 minuutiksi (tämä oli ehkä jännin vaihe :)). Sitten ei muuta kuin tutkimaan uunista tulleita macaronseja ja antamaan niiden jäähtyä.

 Ennen uunia.

Uunin jälkeen.

Jäähtymisen aikana tein täytteen, eli kaadoin pussin 2 sisällön kulhoon, jonka joukkoon lisäsin 50 grammaa voita ja 1 ruokalusikallisen maitoa. Seuraavaksi taas vatkattiin hetki ja samalla tuunasin täytettä lisäämällä joukkoon punaista elintarvikeväriä sekä nonparelleja^^ Sitten kaadoin täytteen pursotuspussiin (koska ajattelin, että levittäminen on näin helpompaa ja niin se olikin!) ja nostin sen hetkeksi kylmään jähmettymään. Ja seuraavaksi oli täyttämisen vuoro! Koska macarons-leivokseni eivät olleet ihan identtisiä, mätsäilin suunnilleen samankokoisia puolia pareiksi, joista toiseen pursotin täytettä ja toisen painoin päälle. Täytettä riitti tähänkin määrään oikein hyvin ja macaronsien pohjapuoli kesti hyvin täytteen ja toisen puolen painoin (kummankin puolen pinta säilyi siis kauniina). Vihdoinkin päästiin maistamaan ja oltiin tyytyväisiä! Tarjoilimme näitä pikku keksileivoksi vieraille jo muutaman tunnin päästä, jolloin täyte oli vielä hieman pehmeää, mutta jos malttaa odottaa seuraavaan päivään, ei täyte enää tursua välistä.

Syömävalmiit macaronsit!

Olin loppeen lopuksi todella tyytyväinen näihin macarons-leivoksiin, etenkin makuun ja esteettisyyteen suhteessa hintaan ja vaivaan. Myös mieheni ja vieraat pitivät niistä, joten heräsin jälleen näkemään nämä osana jälkkäripöytäämme. Innostuin vielä enemmän, kun tapasimme kakuntekijämme ja hän antoi minulle oman macarons-ohjeensa ja lupaili, että onnistun sillä - pakko siis päästä kokeilemaan macaronseja vielä ihan alusta asti itse tehtynä, jospa se nyt onnistuisi! Lisäksi on ihanaa, että näitä voi tuunailla omilla mauilla ja väriellä, jos siis toinen testi onnistuu, näitä nähdään ehdottomasti meidän häissä!

Suussa sulavat vieraslahjat

Joulu lähestyy, mikä on yksi parhaista syistä viettää välillä laatuaikaa ystävien kesken sekä kokeilla uusia leivontaohjeita. Minä sain viettää ihanat pari päivää hyvän ystävän seurassa ja vähän jo perinteeksi muodostuneet leivontakokeilumme keskittyivät tällä kertaa joulukonvehteihin, joista kummallakaan ei ollut aiemmin kokemusta. Päätimme kuitenkin olla rohkeita ja kokeilla jotain ihan uutta! Samalla suklaapalloja pyöritellessämme mietimme (myös ystäväni menee lähivuosina naimisiin), miten ihana vieraslahjaidea tällaiset itse tehdyt suussa sulavat suklaakonvehdit olisivat. 

Kokeilimme kahta ohjetta, joista toinen löytyi ihan vahingossa Koti ja keittiö -lehden joulunumeroa (12/2015) selaillessani. Tästä koko idea itse asiassa myös lähti! Valitsimme tämän lehden kahdesta suklaavaihtoehdosta Suolapähkinätryffelit (n. 60-70kpl), joiden ohjetta sovelsimme seuraavasti:

 2 dl kuohukermaa

3/4 dl fariinisokeria

200 g rouhittua maitosuklaata

100 g rouhittua tummaa suklaata

50 g voita

pieni pussi suolapähkinöitä

Kiehauta kerma kattilassa ja anna sen tämän jälkeen porista miedolla lämmöllä muutama minuutti. Nosta kattila pois levyltä ja lisää joukkoon sokeri, suklaat sekä voi. Sekoita massa tasaiseksi ja kaada leivinpaperilla päällystettyyn vuokaan. Laita massa kelmulla peitettynä pariksi tunniksi jääkaappiin. 

Tämä massan tekeminen oli todella nopeaa! Massan ollessa jääkaapissa rouhimme suolapähkinät valmiiksi ja teimme toisen, Kinuskikissan sivuilta löytyvän suklaamassan valmiiksi. Meidän versiomme ohjeesta meni näin:

Suklaapallerot (n. 30kpl)

100 g valkosuklaata

1 dl vaaleaa siirappia

2 dl tomusokeria

värikkäitä nonparelleja koristeluun

Paloittele ja sulata suklaa miedolla lämmöllä mikrossa. Lämmitä siirappi kattilassa, mutta älä kiehauta. Ota siirappi liedeltä ja sekoita joukkoon suklaasula sekä tomusokeri. Siirrä kattila liedelle "jälkilämpöön" ja kun seos on sekoitettu tasaiseksi, kaada se leivinpaperilla päällystettyyn vuokaa ja nosta jääkaappiin jäähtymään.

Tämän jälkeen pidimme vajaan kahden tunnin tauon, jonka jälkeen otimme massat jääkaapista, levitimme leveälle lautaselle ensin suolapähkinöitä, sitten nonparelleja, ja ryhdyimme pyörittelemään makeisia ottaen lusikalla aina pienen palan massasta ja sen jälkeen pyöritellen pallon käsin. Ensimmäinen massa oli vielä aika pehmeää, mutta kumihanskat kädessä se onnistui hyvin ja lisäksi koimme, että massan pehmeyden ansiosta siihen tarttui hyvin suht. karkeaa suolapähkinärouhetta. Suklaapalleroiden massa oli jo hyvin jähmettynyttä, mutta vähän aikaa palloja pyöritellessä käsien välissä massa lämpeni ja siihenkin tarttui nonparelleja tosi hyvin. Kahdestaan tämäkin vaihe hujalti nopeasti ja valmiit konvehdit asetimme ostamiimme karkkivuokiin. Samalla mietimme, miten hyvin vuokien väreillä sekä nonparellien värivalinnalla näistä voisi tuunata tosi hyviä vieraslahjoja tai karkkibuffet-makeisia juuri oman häiden teemojen mukaan!

Kannattaa ehdottomasti kokeilla joko hääjuhlaan, jouluun tai ihan vaan arkea piristämään! Näille n. 100 konvehdille tuli hintaa yhteensä reilu 20e (osa aineista valmiina, osaa jäi ihan kunnolla yli) ja tekeminen oli yllättävän helppoa ja mukavan stressitöntä. Pienillä variaatioilla, eri suklaiden hyödyntämisellä sekä koristeluiden kehittelyillä saa varmasti myös mukavia muunnoksia aikaan. Minä aion tällä kertaa kääriä näistä muutamat pakettiin ja varmasti palaan myös joku toinen kerta näiden ohjeiden äärelle:)

Herkullista viikonloppua kaikille!

Teemaherkkuja häihin

Leivoin viikonloppuna itseni ja sulhaseni iloksi vähän Halloween-teeman mukaisia herkkuja ja samalla pohdin, miten näitä ajatuksia voisi hyödyntää häissä. Nykyisin monet järjestävät teemahäitä, joihin on varmasti mitä ihanampaa kehitellä erilaisia teeman mukaisia ja parin näköisiä herkkuja. Meidän viikonlopun teema oli Halloween, mutta samoja herkkuja voi hyödyntää hieman erilaisella koristelulla hyvin monenlaisissa häissä, tai vaikka lasten pöydässä lapsia ilahduttamassa. Tässä siis meidän viikonlopun leipomuksia ja hääideointia - Baileys-örkkikkakku sekä muumionakit!

Idean molempiin kakkuihin sain Kinuskikissan aina yhtä luotettavista ohjeista. Baileys-kakun ohje löytyy täältä. Varioin sitä kuitenkin hieman, sillä laitoin keksipohjan vain alle ja käytin kaurakeksien sijaan tavallisia Domino-keksejä tuomaan vähän suklaan makua. Siksi hieman muunneltu ohjeeni näyttääkin tältä:

Pohja:

200g Domino-keksejä

50g voita

Täyte:

4 liivatelehteä

2 dl kuohukermaa

1 1/4 dl tomusokeria

250g mascarpone-juustoa

3 valkuaista

1 dl Baileys likööriä

Koristelu:

Örkin näköisiä irtokarkkeja^^

Muuten seurasin vaiheittain aika tarkasti Kinuskikissan ohjeita, eli ensin tein pohjan, sitten laitoin liivatteet likoamaan ja samalla vaahdotin kerman ja sekoitin sen joukkoon tomusokerin sekä mascarpone-juuston. Tämän jälkeen laitoin liköörin kiehahtamaan ja samalla vatkasin valkuaiset vaahdoksi ja lisäsin tämän vaahdon kerman ym. joukkoon. Lopuksi sulatin kuuman liköörin joukkoon liivatteet ja kaadoin seoksen varovasti muun täytteen sekaan ja saman tien itse vuokaan. Annoin kakun jähmettyä jääkaapissa yön yli.

Seuraavana päivänä irrotin kakun ja olin tyytyväinen ulkomuotoon. Tein kakun vähän ohjeita pienempään vuokaan ja pidin sen korkeudesta. Myös maku oli todella hyvä, sillä Baileys maistui mukavasti läpi, muttei kuitenkaan ollut liian vahva. Lisäksi kakusta tuli ihanan kevyt! Vähän jo ryhdyin miettimään, miten hyvin tämän makuinen juustokakku sopisi häidemme herkkupöytään^^ Koristelussa jokaisella on vapaat kädet ja koska meillä oli Halloween -teema ja halusimme olla koristelussa nopeita, käytimme irtokarkeista löytämiämme örkkejä ja saimmekin seuraavanlaisen hauskan lopputuloksen :) Myös suklaarouhe, hennot kukat tai teksti toimisi varmasti.

Ja koska halusimme myös pientä suolaista, teimme Kinuskikissan toisen ohjeen mukaisia muumionakkeja :D Nämä olivat todella helppoja ja mukavan makuisia, varmasti erityisesti lasten mieleen.

Tarvikkeet:

Nakkeja

Lehtitaikinalevy

Ketsuppia/Sinappia

Käytännössä ohensin yhtä lehtitaikinalevyä kaulimella, jonka jälkeen laikkasin siitä ohuita sukaleita. Tämän jälkeen puolitin nakit ja käärin yhden suikaleen jokaisen nakin ympärille. Sitten jälkeen laitoin muumiot reiluksi 10 minuutiksi uuniin 225 asteeseen, jonka jälkeen tein muumioille ketsuppisilmät :) Lopputolos oli hauska ja hyvän makuinen, vaikka minun muumionakeista tulikin vähän mulkosilmäisiä :D Meidän häihin ei ehkä sopisi niinkään muumiot, mutta miksei pienet suolapalta, joissa lehtitaipinalevyn sisässä on nakkipala tai sitten muumionakit ilman silmiä. 

Tällaisia väkerryhkiä tänä viikonloppuna ja jos häihimme tulisi enemmän lapsia, miettisin ehdottomasti heille jotain hassua ja piristävää omaa purtavaa :)

Herkullisia ja helppoja suklaakeksejä hääpöytään

Tällä viikolla päätin jälleen kokeilla makeita leivonnaisia ja perinteistäni poiketen päädyin leipomaan keksejä. Leipomisen tarkoitus oli tehdä harjoittelun päätteeksi jotain pientä vietävää kiitokseksi. Siksi etsinkin helppoa, mutta hyvän kuuloista keksiohjetta netistä ja yllätys yllätys, löysin itseni Kinuskikissan sivuilta. Sitten ei muuta kuin kokeilemaan! Tämä ohje oli todella helppo ja nopea ja jo taikinasta miastoi, että hyviä tulee^^

Chocolate Chip Cookies (16 keksiä)

175g voita 

1,5dl sokeria

1,5dl fariinisokeria

1,5tl  vaniljauutetta/-sokeria

1 muna

5,5,dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

0,5tl suolaa

3dl suklaahippuja (me laitettiin Fazerin sinistä)

Sulata voi ja sekoita joukkoon sokerit, vaniljasokeri ja muna. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita jauhoseos muutamassa erässä taikinan sekaan (minun piti lopuksi sekoittaa käsin, jotta sain sekaisin). Lisää lopuksi suklaahiput. Nostele kahdella lusikalla  nokareiksi pellille (minä pöyrittelin käsin pieniä palloja, joita tasoitin vähän pellilllä valmiiksi). Paista 200 asteessa 8-10 minuuttia.

Minä tein vähän pienempiä keksejä ja niitä tulikin aikalailla tuplamäärä. Pidin niitä uunissa 7-8 minuuttia ja ainakin meidän uunissa se oli hyvä aika. Minusta ne pellilliset onnistuivat parhaitean, jotka maltoin ottaa ajoissa uunista, sillä ne jäivät mukavasti vähän pehmeiksi :) Näissä kekseissä meniasi hämätä se, että väri ei päällisin puolin paljoa muutu. Kukin tyylillään, tässä meidän lopputulos:

Nämä olivat tosiaan todella helppoja ja nopeita ja ihanan herkullisia etenkin, kun suhlaahiput jätti sopivan isoiksi :) Itse tehty keksi näyttää aina itse tehdylle (ainakin minun tekemät :D), mutta haittaako se? Näistä nimittäin saisi helposti herkullisen lisän hääpöytään tai miksei vaikka herkkubuffettiinkin, eivätkä aineksetkaan ole kovin arvokkaita. Hyvin meni myös keksit kaupaksi ja itsekin tuli ihan vaan muutama maistettua^^ Kannattaa kokeilla ja miettiä osaksi hääjuhlaakin, jos sinne aikoo itse valmistaa herkkuja! Tais sitten ihan vaan leipoa koti-iltoja piristämään :)

Omenaruusuja juhlapöytään

Vietin viikonlopun kotiseudulla ja juuri ennen lähtöä silmiini pisti ihan mahtava video, jonka katsottuani en voinut muuta kuin ryhtyä itsekin kokeilemaan! Kyseessä oli siis video, jossa ohjeistettiin ihanan käytännönläheisesti, mutta sopivan nopeasti, kuinka tehdä kauniita ja helppoja ruusun näköisiä leivoksia esimerkiksi hääpöytää koristamaan. Piti siis päästä itse kokeilemaan! Tsekkaa video täältä ja sen jälkeen voit tutustua minun variaatioihini ja kokemuksiini näiden luomusten leipomisesta :)

Eli kyseessä ovat omenaruusut, joiden valmistamiseen tarvitset:

- lehtitaikinalevyn (meidän tapauksessa paketin pieniä levyjä)

- aprikoosihilloa (meillä toisena variaationa omenamarmelaadia)

- luomuomenoita (kokeiltiin rinnalla nektariinia)

- sitruunan

- kanelia

Sulata ensin taikina. Samalla voit pilkkoa omenat mahdollisimman ohuiksi siivuiksi ja laittaa viipaleet likoamaan veteen, johon olet puristanut yhden sitruunan mehut. Meillä mukana leipomassa oli minun lisäksi äiti ja Mikko, ja ehdottamasti kannatti olla useampi kuin yksi :)

 Taikinalevyt sulamassa.

Sitruunamehua veden sekaan. 

Omenaviipaleet likoamassa sitruunavedessä.

Omenoiden (tai muiden hedelmien) pilkkomisen jälkeen käytä viipaleita 3 minuuttia mikrossa. Jos viipaleet ovat paksumpia, pidä pidempään (kokemuksella opittua^^). Mikrossa käyttämisen tarkoituksena on tehdä omenaviipaleista pehmeitä, jolloin ne eivät katkea helposti käärimisvaiheessa (tämäkin tuli koettua :D). Ennen kuin aloitat käärimisen, sekoita myös 3rkl hilloa ja 2rkl vettä, jos haluat laimentaa hilloa. Me käytimme marmeladia, jolloin laimentaminen oli ihan toimivaa, mutta olisin ehkä uudella kerralla laittanut vähän vähemmän vettä, joten mieti, paljonko tahdot laimentaa :) Käytä tätäkin seosta mikrossa, 1 minuutti, ja voit siirtyä eteenpäin.

Meidän hillot, varmasti moni muukin toimii.

Nyt pääset varsinaiseen käärimiseen! Eli kaulitse taikina jauhotetulla alustalla hyvin ohueksi. Tämän jälkeen leikkaa taikunasta n. 6cm paksuisia suikaleita. Minä kaulitsin yhden lehtitaikinalevyn ja laiton sen kahtia, mikä oli ihan toimiva koko :) Tämän jälkeen levitä suikaleelle haluamasi määrä ensin hilloseosta, sitten omenaviipaleet ja lopuksi ripottele päälle kanelia.

Suikaleiden ei tarvitse olla ihan tasaisia, huh^^ 

 Hilloa fiilispohjalta.

Omenat vähän limittäin ja päälle kanelia.

Tämän jälkeen taita ylimääräinen taikina omenoiden päälle ja kääri viipale rullaksi. Paina rullan päässä taikinan reuna kiinni niin, ettei se aukea uunissa ja lopuksi aseta rulla silikonivuokaan.

Taitettu taikina kääritään rullalle. 

 Valmis tulla.

Kaksi nektariiniversiota odottamassa uuniin menoa.

Kun kaikki ovat valmiita, ei muuta ruusut kuin uuniin! Käänsimme asteet suoraan ohjeeta ja annoimme ruusujen olla kiertoilmauunissa n. 20 minuuttia 200 asteessa. Ehkä ensi kerralla laittaisin asteita vähän vähemmän ja antaisin olla pidempään :) Tässä valmiit ruusut, joita olisi voinut vielä koristella tomusokerilla. Ei ihan niin nättejä kuin videoilla, mutta ihan kivoja kuitenkin!

Vasemmalla omenaa, oikealla nektariinia.

Ohje näytti tosi helpolta, mutta vei ainakin meiltä yllättävästi aikaa ja vaivaa. Lisäksi aika monessa kohtaan piti vähän soveltaa ja miettiä uudelleen. Ihan kunnialla kuitenkin selvittiin ja ensi kerralla kaikki menisi varmasti jo nopeammin. Lopputulos oli minusta ihan kivan näköinen, vähän erilainen kuin tavallisesti ja makukin perushyvä, mutta aika mieto. Siksi laittasinkin ensi kerralla kunnolla hilloa, jotta maku pääsee taikinan maun läpi :) Tai voisiko hillo olla jotain voimakkaampaa? Ja ehkä emme ala tekemään näitä meidän häihin, sillä työmäärä oli kaikkine pilkkomisineen niin kova, mutta ehkä joskus vieraille saatetaan kotona tarjota. Kokeilkaa ihmeessä ja varioida kannattaa, sillä nektariinikin maistui mukavan raikkaalle! :)

Leivontakokeilu 1 - gluteenittomat kuppikakut

Tänään päätin aloittaa itse tehtyjen herkkujen testaamisen ja testini kohdistui gluteenittomiin kuppikakkuihin. Ajattelimme nimittäin, että haluaisimme tehdä jälkkäripöydän kuppikakut itse ja ne olisi sama tehdä kaikki gluteenittomina ja ainakin vähälaktoosisena, sillä allergioita löytyy aina (Tänään tosin keskityin vain gluteenittomaan puoleen, asia kerrallaan :D). Ainut haaste on vain se, että olen tasan kerron leiponut gluteenittomia kuppikakkuja, tämä jauhopuoli on siis minulle aika vieras^^ Mutta kokeilemalla sitä oppiaa, joten pyysin viimehetken vinkit kokkiystävältäni, kaivon leivontatarvikkeet kaapin pohjalta ja ei muuta kuin leipomaan!

Tein siis kuppikakkuni tänään tällaisen ohjeen mukaan ja sanottakkoon jo tässä vaiheessa, että lopputulos ei ollut ihan täydellinen, joten kokeilut tulee jatkumaan. Tässä kuitenkin ihan ensimmäinen ohje, matkan varrella ja lopussa kerron sitten mitä tekisin nyt toisin :) Mainittakoon vielä, että kuppikakkuohje oli tosiaan vähän oma variaatio kokkiystäväni ohjeesta ja pursotus ihan oma sovellus.

Suklaakuppikakut (12kpl)

2 munaa

2dl sokeria

75g voita

1dl maitoa

(johon sekoitin vajaan 1rkl psylliumkuitua)

4rkl kaakaojauhetta

2tl leivinjauhetta

1tl vaniljasokeria

1 1/3dl perunajauhoja

2/3dl tattarijauhoja

muutama pala haluaamaasi suklaata sydämiksi

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.

Tässä vaiheessa ei ollut ongelmia, tehdään samoin kuin ihan "tavallisissakin" kuppikakuissa. Ennen vaahdotusta sekoitin kuivat aineet jo valmiiksi kulhoon ja laiton psylliumkuidun likoamaan maitoon. Vaahdottaa saa ihan kunnolla ja pitkään, niin kauan kuin käsi kestää vatkata :)

2. Sekoita joukkoon voi, maito ja maidossa liotettu psylliumkuitu.

Psylliumkuitu näytti tässä vaiheessa hieman epäilyttävältä, maito oli nimittäin sen takia vähän liisterimäistä, mutta jatkoin silti matkaa ja vatkasin nämä aineet taikinan sekaan.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne käännellen taikinan joukkoon.

Olen tosiaan oppinut samaiselta kokkiystävältäni, että tässä vaiheessa on tärkeää olla murskaamatta ilmakuplia, joten kääntelin kuivat aineet sekaan isolla lusikalla, puuhaarukka olisi ehkä vielä paras vaihtoehto. Ja jos olisi vielä oikein tunnollinen, kannattaisi kuivat aineet kaataa taikinaan siivilän läpi (minä oikaisin sen tässä kokeiluvaiheessa, mutta häihin kyllä siivilöidään!) Tässä vielä koottuna kaikki kuivat aineet.

4. Kaada taikina pursotuspussiin ja laita hetkeksi kylmään.

Tässä vaiheessa maiston taikinaa ja maistoin siinä pienen kitkerän jälkimaun. Myös Mikko maistoi sitä, mutta hän ei maistanut mitään ihmeellistä. No, vähän epäillen laiton taikinan kylmään ja tässä välissä aloitin pursotuksen tekemisen ja laiton uunin päälle. 15min maltoin pitää taikinaa kylmässä, kunnes siirryin seuraavaan vaiheeseen. Ja uunikin oli tällöin jo valmis :)

4. Pursota taikina vuokiin ja laita keskelle suklaasydän.

Tämä vaihe oli minulle tuttua, joten leikkasin pursotuspussin reunan auki, pursotin silikonivuoissa oleviin muffinssivuokiin n. 1/3 taikinaa, laitoin suklaasydämen jokaiseen ja sen jälkeen pursotin vielä 1/3 lisää taikinaa. Taikinasta tuli sopivasti 12kpl keskikokoisia suklaamufiinsseja. Ymmärtääkseni tämä taikunan pursotus sekä auttaa annostelussa että edesauttaa kohoamista ja minusta se myös helpottaa ja nopeuttaa taikinan saamista vuokiin sekä vähentää sotkua. Suklaasydäminä käytin tällä kertaa Royalin maitosuklaata, koska sitä kaapistamme löytyi jo valmiina :D

5. Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia uunin keskitasolla.

Tämän vaiheen tekisin hieman toisin, nimittäin minulla kuppikakut oli uunissa n. 12min ja silloin ne oli pakko ottaa pois, joitteivat pala, Vähän epäilin kypsyyttä, mutta se oli onneksi hyvä. Suosittelisin kuitenkin kokeilemaan 200 astetta ja 15 minuuttia :) Ja kuppikakkujen ollessa uunissa tein kuorrutteen loppuun ja aloitin tiskaamisen.

Baileys pursotus (n. 6kpl)

70g voita

n. 1rkl Baileys:a (osan voi halutessa korvata maidolla)

2,5dl tomusokeria

1. Vaahdota voi ja pieni tilkka Baileysia vaaleaksi vaahdoksi.

Kuorrute oli ihan vaan kokeilu oman mielenkiinnon takia, emme siis suunnittele sitä häihin. Halusin vain tulevaisuutta varten testata, voisiko kermaliköriä käyttää kuorrutteessa, kun sitä jääkaapistakin vielä löytyi :) Tein kuorrutetta tarkoituksella pienen annoksen, sillä halusin kokeilla sitä vain muutamaan, tuplaa siis määrä, jos haluat kuorruttaa kaikki! Pienen määrän vaahdottaminen laakeassa kulhossa oli myös hieman haastavaa, ensi kerralla laittaisin suosiolla kapeaan kulhoon :D

2. Siivilöi erissä 2dl tomusokeria mukaan ja vatkaa.

Tämä onnistui hyvin.

3. Vatkaa joukkoon loput Baileysit/maito sekä loput tomusokerit.

Käytin pelkkää Baileysia, mikä voi olla joidenkin mielestä aika tuhtia. Suosittelen siis pientä määrää maitoa lisukkeeksi.

4. Laita valmis kuorrute pursotuspussiin ja hetkeksi viileään.

Sitten olikin aika ottaa kuppikakut uunista ja mukavasti olivatkin kohonneet, siihen olin oikein tyytyväinen, vaikka vähän jouduinkin tökkimään niitä ja varmistamaan kypsyyttä. Väri oli kauniin ruskea, kuvassa valoton jääkaappi saa osan näyttämään jo liki mustilta :D

Sitten nostelin kuppikakut lautasella ja laiton hetkeksi jääkaappiin. Kun kuppikakut olivat vähän jäähtyneet (n. 15min) kuorrutin niistä osan Baileys pursotuksella ja ei muuta kuin maistamaan!

Kommentit ja parannukset

Tämän päivän arviointiraatimme koostui minun ohella sulhasesta ja toisesta bestmanista. :D Kokonaismaku oli mielestämme mehevä sekä suklainen ja Baileys pursotus oli todella hyvää (korkeintaan vähän vähentäisin rasvan määrää ja Baileysia kannattaa laittaa oman maun mukaan), joten olin kokonaisuutena tyytyväinen väihäiseen kokemukseen nähden. Mutta vaikka rakenne oli kuohkea, se oli myös vähän tahmea ja jäi vähän ikävästi välillä kitalakeen kiinni - veikkaan, että tämä johtuu psylliumkuidusta (voiko sillä, että kuppikakut olivat vielä lämpimiä, olla vaikutusta?). Toinen miinus oli vähän viiveellä tuleva kitkerä jälkimaku, tämä ei siis lähtenyt paistaessa (on kuitenkin hyvin pieni, eikä sinänsä tee kuppikakuista pahoja, mutta ei ihan täydellisiäkään). Voisiko sekin johtua psylliumista vaiko sittenkin jauhoista? Eli siis parannettavaa vielä on, mutta ei huono aloitus! Huomenna vielä maistatutan yhden tulevalle anopille, jospa hän osaisi antaa vinkkejä seuraavaa erää varten ja uusi kuorrutekin on ensi kerralla luvassa. Pidän teidän kokeiluista ajan tasalla ja hyviä vinkkejä otetaan vastaan! Ehkä seuraavaksi kokeilen toista ohjetta ja jätän psylliumin vähemmälle. 

Mutta älkää siis mahdolliset vieraat, jotka luette tätä, säikähtäkö, sillä kokeilut vielä jatkuu! :)

Loppuajatuksena kuitenki uskon, että kyllä näistä vielä ihanat kuppikakut tulee ja gluteeniton toimii kyllä todella hyvin, joten sitä en aio jatkossa vierastaa! Uusien kurrutemakujen ohella saatan kokeilla uusia oursotustapojankin jatkossa, sillä vaihtoehtoja riittää^^ Ja yrittämällä pääsee aina askeleen eteenpäin, joten nyt ensiaskeleen tuntemattomalle maaperälle ottaneena lähden jo innolla uusia polkuja kohti :) 

Makeaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille, ja ihanaa, että teitä lukioita on jo näin monta! <3