keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Kohta postiluukku kilahtaa

Tänään lähtevät meidän save the date kortit maailmalle - jännää! Muutama ollaan jo läheisimmille annettu, kortit kun tulivat meille jo monta viikkoa sitten, mutta nyt lähtee vielä viimeiset 30 postiin. Ajateltiin ensin, etta annetaan nämä alustavat kutsun vain perheenjäsenille, mutta sitten tuli tunne, että mukavahan nämä olisi jo ystävillekin antaa, meillä kun vieraslista tulee kuitenkin olemaan aikalailla tällainen, korkeintaan uusia aveceja tulee lisää :) Ja pitäähän ystävienkin tietää meidän hääpäivä hyvissä ajoin, sillä moni on työelämässä ja päivän vapaaksi saaminen voi vaatia sumplintaa.

Lähetin kortit nyt, sillä halusin, että korttien lähtiessä ollaan jo sen verran kaukana elokuusta, ettei kukaan mene vuosissa sekaisin :D Ja jotenkin kymmenen kuukautta tuntui minusta sopivalta ajalta lähtettää nämä "varaa päivä" -kortit. Meillä hyvin moni kyllä tietää hääpäivämme, sillä emme ole sitä kysyttäessä salanneet, mutta nyt heille on myös joku kortti, josta tarkistaa päivä aina kun se päivä meinaa unohtua :) Kunhan kortit ovat saapuneet vieraille, laitan kuvaa ja infoa itse kortista. Tässä kuitenkin kuoret, joissa halusin käyttää jo vähän erilaista kirjoitustyyliä luomaan hääfiilistä (samalla lailla aion kirjoittaa myös hääkutsut). Nyt vielä ostamaan posmerkit ja kohta tämä on virallista^^ <3



perjantai 25. syyskuuta 2015

Sormusten teettäminen vol 3

Kävimme tällä viikolla kolmannen kerran tapaamassa kuopiolaista sormussuunnittelijaamme (lue aiemmista kerroista täältä ja täältä)  ja tällä kertaa luvassa oli hopeisten mallisormusten näkeminen - ja kyllä jännitti etukäteen! Viime kerralla minulle jäi vähän epäilevä fiilis siitä, saanko tätä kautta ihan sen täydellisimmän sormuksen (tätä sormusta kuitenkin on tavoitteena pitää loppu elämä ja piirretyistä kuvista on hankalaa hahmottaa kokonaisuutta), joten odotukset olivat aika suuret nyt, kun sain nähdä sormuksen 3D:nä ja vielä sovittaa sitä oman sormukseni rinnalle!

Heti kun pääsimme liikkeeseen, näimme hopeiset koesormuksemme ja saimme sovittaa niitä. Kun olin kerran laittanut sormuksen sormeeni, en sen jälkeen enää voinut päästää katsettani siitä irti :) Sormus oli  nimittäin juuri sellainen, mistä olin unelmoinut ja sopi niin hyvin nykyisen sormukseni kaveriksi (mikä on minulle tosi tärkeää)! <3 Lisäksi sormus oli sopivan perinteinen, mutta kuitenkin  uniikki, vähän romanttinen ja persoonallinenkin. Olin tyytyväinen ja kaikki epäilykseni poistuivat :) Versiossa ei tietenkään ollut kiveä eikä muita istutuksia, mutta pystyin hyvin kuvittelemaan kokonaisuuden ykstyiskohtineen kaikkineen. Siksi en valitettavasti näytä koevedoksen kuvaa täällä, sillä se on jo aika lähellä oikeaa. Myös Mikko piti omastaan!

Sen jälkeen keskustelimmekin timanttikooista, hinnoista, timanttien asetteluista sekä hioimme yksityiskohtia tarkkaan kummankin sormuksen kohdalla. Loka-marraskuussa saamme sitten sovittaa ihan oikeita valkokultaisia sormusrunkoja ja näen silloin sormukseni timantitkin livenä!! Ihanaa, että saan vuoden vaihteessa jo nähdä ihan oikea vihkisormukseni ja vaikuttaa kokonaisuuteen viimeiseen asti. Se teettämisessä onkin ehkä parasta, että saa miettiä ja hioa niin pitkään kuin haluaa ja sovittaa aina uudelleen, kunnes ei keksi enää mitään korjattavaa. Pitää varmaan piilottaa sormus sitten valmistumisen jälkeen puoleksi vuodeksi ennen häitä, niin maltan olla pitämättä sitä sormessä^^

tiistai 22. syyskuuta 2015

Persoonallista häämusiikkia?

Moni häitään suunnitteleva pyörittelee varmasti mielessään moneen kertaan ideoita siitä, mikä musiikki hääjuhlassa tulee soimaan morsiamen kävellessä alttrille sekä minkä musiikin tahtiin tuore hääpari poistuu kohti yhteistä tulevaisuutta. Valitako siis jokin perinteinen häämarssi vai jotain ihan tuoretta ja uutta? Siinäpä vasta kysymys! Olen pyöritellyt tätä aihetta jo pitkään mielessä ja muutaman kerran vaihtanut mieltänikin, mutta olen vähitellen päätymässä muutamaan vaihtoehtoon :) Sitä ennen kuitenkin vähän vielä perinteisistä häämarsseista.

Listauksia perinteisistä häämarsseista on monia, joista häämusiiki.fi muodostaa seuraavanlaisen listan (kannattaa muuten käydä sivustolla, sillä sieltä voi suoran linkin kautta kuunnella jokaista):

- Melartin: Juhlamarssi satunäytelmästä Prinsessa Ruusunen
- Wagner: Bridal Chorus from Lohengrin
- Mendelssohn: Wedding March
- Bach: Toccata and Fugue
- Verdi: Aida
- Mendelssohn: Andante
- Mozart: Adagio
- Kuula: Häämarssi

Nämä ovat ihanan perinteisiä ja moni tuo muistoja mieleen, esimerkiksi Prinsessa Ruusunen oli vanhempieni häämarssi ja Mendelssohnin häämarssia olemme joskus toisen kaasoni kanssa soittaneet  lukiossa säveltäjäesittelyn yhteydessä :) Kaikki marssit ovat minun ja sulhaseni korvaan kuitenkin aika mahtipohtisia ja meille sopisikin ehkä jokin vähän pehmeämpi. Joku sopivan rauhallinen, kaunis ja vähän taianomainenkin kuvastaisi meidän tyyliämme ja loisi siten oikeaa tunnelmaa kirkon alkuun. Tällaista sisääntulobiisiä etsiessäni olen löytänyt kaksi suosikkia, Pachelbelin Canon in D Major sekä Roy Todd:n Radiant as a bride (myös sulhanen pitää näistä).

Canon in D Major

Radiant as a bride

Eikö olekin kauniita? Ensimmäistä esitetään perinteisesti myös viulukvartetilla, mutta pidin paljon myös pianoversiosta. Pianoversio olisi helpompi toteuttaa, sillä neljän viulistin järjestäminen paikalle voi tulla aika kalliiksi. Jälkimmäinen kappale taas on minusta ihanan satumainen, mutta pelkällä pianolla se jää vähän yksitoikkoiseksi. Saisinkohan siihen mukaan viulistin ja huilistin? Vai meneeköhän liian hankalaksi? Niin ja mennessäni Helsinkiin sovittamaan häämekkoja (sama päivä, kun löysin mekkoni!!) Espoon rautatieaseman asematunnelissa soi juuri samalla hetkellä kun astuin sisään tämä Canon in D Major - olikohan tämä joku enne? :) Todella kauniilta kyllä kuulosti!

Taidan vielä pohtia sisääntulomarsseja ja aika paljon se on kanttoristakin kiinni, mitä suostuu soittamaan. Haluaisin joka tapauksessa sisääntulokappaleen mahdollisesti pianolla, sillä pidän enemmän pianon saundista kuin uruista. Ja minusta olisi ihanaa saada vähän persoonallista sävyä kirkkoon, se tuntuu olevan aika suosittua nykyään. Ehkä näistä kappaleista toinen olisi sopivan erilainen, mutta kuitenkin sopiva hääteemaan. :)

Mutta entä sitten lähtökappale? Perinteisesti luterilaisen vihkimisen lopuksi soitetaan jotain mahtipontista uruilla, mutta minä haluaisin jotain ihan muuta :) Olenkin miettinyt, että hyvä ystäväni, joka tulee muutenkin soittamaan kitaraa ja laulamaan häihimme (ja todella osaa tämän!), soittaisi kirkosta poistuessamme Paula Vesalan version kappaleesta Miten ja Miksi. Tämä biisi kiehtoo minua siksi, että sen sanat, etenkin kertosäkeessä, sopivat minusta vaan niin täydellisesti hääjuhlaan. Olisi aika ihanaa astella ulos kirkosta tuoreena vaimona näiden sanojen saattelemana <3


Olenkin saanut sellaisen kuvan, että lähtöbiisissä ollaan paljon vapaampia ja moni valitsee esimerkiksi suosikkisarjansa tunnarin tai vaikkapa Pirates of the Caribbean -leffan "He's a pirate" -biisin. Minusta olisikin ihanaa lähteä sopivan rennolla ja meidän näköisellä biisillä kohti hääjuhlaa ja uuden alkua, toivottavasti tällainen järjestely siis onnistuisi :) Ja suosittelen jokaista seuraamaan omia fiiliksiä kirkkobiisien suhteen, sillä onhan se ihanaa saada persoonaa vähän jo tähänkin juhlavaiheeseen etenkin, jos musiikilla on parille merkitystä.

lauantai 19. syyskuuta 2015

Meidän pöytä

Torstaina postiluukusta kilahti pari noutolappua, jotka tänään päästiin hakemaan ja toisesta paketista paljastui jo vähän aikaa odotetut Mr & Mrs kyltit - ja ne oli ihanat! Juuri sellaiset kuin halusinkin, olin kyllä tyytyväinen :) Vähän jännitti, sillä halusimme säästää tässä koristeessa ja tilasimme kyltin aliexpress.com -sivustolta ja Kiinasta tilastessa ei oikein koskaan voi ihan satavarmasti luottaa siihen, että tuote on juuri sellainen kuin kuvissa. Meillä kuitenkin onnisti ja tämä teksti oli todella laadukkaan oloinen ja onnistunut! 


Kirjaimet ovat tosiaan erillään ja pysyvät itsestään pystyssä. Näin ne voi helposti laittaa meidän pöydän reunaa koristamaan ja sopivat tyylillisesti myös kivasti muiden pöytätekstien tyyliin (tsekkaa vieraiden pöytäteksti-ideoita täältä). Ja häiden jälkeen nämä sitten koristavat varmasti kodissamme jollakin hyllyllä^^ Näiden tekstin ohella ajattelin laittaa koristeeksi meidän pöytään oman kimppuni sekä heittokimpun (molemmat omissa maljakoissa) ja mahdollisesti pienen kirkkaista helmista koostuvan nauhanpätkän. Simppelillä siis mennään kattauksen ohella :) Ihana, kun pienistäkin jutuista ilahtuu ja tuntuu, että hetki hetkeltä päästään lähemmäs häitä <3

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Iltanaposteluja

Meidän häihin tulee ehdottomasti iltapalaa, sillä häämme alkavat jo klo 14 iltapäivällä ja ruoka on varmasti jo klo 16 pintaan, niin pitkään juhliville ehtii tulla hyvinkin nälkä illan edetessä. Eikä tietenkään haluta, että kenenkään tarvitsee häissämme olla nälissään, joten jotain pientä suolaista pitäisi keksiä. Ainut ongelma on, että vaihdan koko ajan mielipidettä siitä, mitä se voisi olla :D Ja aina välillä haluan ihan kaikkea iltapalapöytään^^ Pitäisi siis osata jälleen karsia. Juhlapaikankin puolesta iltapalaa saisi, esim. suolaista piirasta, mutta se on aika hintavaa, joten haluttaisiin tuoda se itse. Tässä vähän vaihtoehtoja, joita olen pyöritellyt mielessäni.
 
Pikaruokaa juhlapöytään
Yksi idea minulla on ollut, että hakisimme (tai siis joku, jolla olisi aikaa hakisi) esim. läheisestä pizzeriasta tai hampurilaispaikasta läjän pizzoja tai euron juustoja ja toisi ne sitten juhlaan. Tämä olisi meistä helppoa ja samalla niin kätevää, kun tilauksen voisi tehdä ennakkoon ja sitten vain noutaa (osa varmaan myös kuljettaisi ihan ovelle :)). Eikä rahaakaan menisi liikaa, kaikki eivät kuitenkaan ole enää iltapalalla :) Mutta sitten aloin miettimään esillepanoa? Meneekö siinä vähän häiden fiilis, jos yhtäkkiä pöytään lätätään pino pizzalaatikoita? :D No, ideana kuitenkin vielä mietitään tätä!
 
 
Olisikohan kauhea vaiva asetella pizzat noin ihanasti? :)
 
Itse tehtyä iltapalaa
Toisena vaihtoehtona olen miettinyt, että tekisimme häihimme itse etukäteen iltanaposteltavaa. Vaihtoehtoisina ideoina olen miettinyt pikku hampurilaisia, kotitekoista pizzaa, pieniä hodareita (vaatii lämmittämistä), cocktailtikkuja, karjalanpiirakoita munavoilla, suolaista piirasta, pieniä pasteijoita ja patonkia eri levitteillä. Niin ja kylkeen tulisi ruualta jääneet salaatit, mutta niiden varaan ei voi täysin laskea :) Mikä olisi sitten paras vaihtoehto, mutta kuitenkaan ei liian vaativa ja työläs? Grillaaminen olisi huippua, mutta grilli pitäisi laittaa vähän syrjempään, enkä halua, että kenenkään vieraan tarvitsee viettää siellä iltaa ja vaan grillailla kaikille. Siispä näen hyvänä vaihtoehtona jonkin edellä mainituista. Onko kellään kokemuksia tai hyviä vinkkejä, millä perusteella valita iltatarjottavat? Ajattelin, että leipäpuoli olisi ainakin tosi helppo toteuttaa ja pasteijoitakin saa helposti tehtyä moneen makuun. Myös cocktailtikut on suht. nopeaa tökkiä ja ne on kyllä niin hyviä. Jos ruuat tekisi itse, ne voisi siis vain nostaa pöytään ja pitää jopa kylmässä valmiiksi astioille aseteltuna :) Tällaisiin ajatuksiin olen koukussa:
 
 
 
 
 
 
Minä niin tykkäisin tällaisista nätisti asetelluista cocktail-kutsujutuista, mutta voi olla, että pitää vähän jostain luistaa työmäärän kohtuullistamiseksi :) Jotain pientä ja suolaista kuitenkin ehdottomasti hääpöytään halutaan ja olisihan se kiva, että asettelu pitäytyisi vähän häiden teemassa iltaan asti. Nyt vaan vaihtoehtoja punnitsemaan!
 


maanantai 14. syyskuuta 2015

Omenaruusuja juhlapöytään

Vietin viikonlopun kotiseudulla ja juuri ennen lähtöä silmiini pisti ihan mahtava video, jonka katsottuani en voinut muuta kuin ryhtyä itsekin kokeilemaan! Kyseessä oli siis video, jossa ohjeistettiin ihanan käytännönläheisesti, mutta sopivan nopeasti, kuinka tehdä kauniita ja helppoja ruusun näköisiä leivoksia esimerkiksi hääpöytää koristamaan. Piti siis päästä itse kokeilemaan! Tsekkaa video täältä ja sen jälkeen voit tutustua minun variaatioihini ja kokemuksiini näiden luomusten leipomisesta :)

Eli kyseessä ovat omenaruusut, joiden valmistamiseen tarvitset:
- lehtitaikinalevyn (meidän tapauksessa paketin pieniä levyjä)
- aprikoosihilloa (meillä toisena variaationa omenamarmelaadia)
- luomuomenoita (kokeiltiin rinnalla nektariinia)
- sitruunan
- kanelia

Sulata ensin taikina. Samalla voit pilkkoa omenat mahdollisimman ohuiksi siivuiksi ja laittaa viipaleet likoamaan veteen, johon olet puristanut yhden sitruunan mehut. Meillä mukana leipomassa oli minun lisäksi äiti ja Mikko, ja ehdottamasti kannatti olla useampi kuin yksi :)

 Taikinalevyt sulamassa.

Sitruunamehua veden sekaan. 

Omenaviipaleet likoamassa sitruunavedessä.

Omenoiden (tai muiden hedelmien) pilkkomisen jälkeen käytä viipaleita 3 minuuttia mikrossa. Jos viipaleet ovat paksumpia, pidä pidempään (kokemuksella opittua^^). Mikrossa käyttämisen tarkoituksena on tehdä omenaviipaleista pehmeitä, jolloin ne eivät katkea helposti käärimisvaiheessa (tämäkin tuli koettua :D). Ennen kuin aloitat käärimisen, sekoita myös 3rkl hilloa ja 2rkl vettä, jos haluat laimentaa hilloa. Me käytimme marmeladia, jolloin laimentaminen oli ihan toimivaa, mutta olisin ehkä uudella kerralla laittanut vähän vähemmän vettä, joten mieti, paljonko tahdot laimentaa :) Käytä tätäkin seosta mikrossa, 1 minuutti, ja voit siirtyä eteenpäin.

Meidän hillot, varmasti moni muukin toimii.

Nyt pääset varsinaiseen käärimiseen! Eli kaulitse taikina jauhotetulla alustalla hyvin ohueksi. Tämän jälkeen leikkaa taikunasta n. 6cm paksuisia suikaleita. Minä kaulitsin yhden lehtitaikinalevyn ja laiton sen kahtia, mikä oli ihan toimiva koko :) Tämän jälkeen levitä suikaleelle haluamasi määrä ensin hilloseosta, sitten omenaviipaleet ja lopuksi ripottele päälle kanelia.

Suikaleiden ei tarvitse olla ihan tasaisia, huh^^ 

 Hilloa fiilispohjalta.

Omenat vähän limittäin ja päälle kanelia.

Tämän jälkeen taita ylimääräinen taikina omenoiden päälle ja kääri viipale rullaksi. Paina rullan päässä taikinan reuna kiinni niin, ettei se aukea uunissa ja lopuksi aseta rulla silikonivuokaan.

Taitettu taikina kääritään rullalle. 

 Valmis tulla.

Kaksi nektariiniversiota odottamassa uuniin menoa.

Kun kaikki ovat valmiita, ei muuta ruusut kuin uuniin! Käänsimme asteet suoraan ohjeeta ja annoimme ruusujen olla kiertoilmauunissa n. 20 minuuttia 200 asteessa. Ehkä ensi kerralla laittaisin asteita vähän vähemmän ja antaisin olla pidempään :) Tässä valmiit ruusut, joita olisi voinut vielä koristella tomusokerilla. Ei ihan niin nättejä kuin videoilla, mutta ihan kivoja kuitenkin!

Vasemmalla omenaa, oikealla nektariinia.

Ohje näytti tosi helpolta, mutta vei ainakin meiltä yllättävästi aikaa ja vaivaa. Lisäksi aika monessa kohtaan piti vähän soveltaa ja miettiä uudelleen. Ihan kunnialla kuitenkin selvittiin ja ensi kerralla kaikki menisi varmasti jo nopeammin. Lopputulos oli minusta ihan kivan näköinen, vähän erilainen kuin tavallisesti ja makukin perushyvä, mutta aika mieto. Siksi laittasinkin ensi kerralla kunnolla hilloa, jotta maku pääsee taikinan maun läpi :) Tai voisiko hillo olla jotain voimakkaampaa? Ja ehkä emme ala tekemään näitä meidän häihin, sillä työmäärä oli kaikkine pilkkomisineen niin kova, mutta ehkä joskus vieraille saatetaan kotona tarjota. Kokeilkaa ihmeessä ja varioida kannattaa, sillä nektariinikin maistui mukavan raikkaalle! :)

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Onnen terälehtiä

Kirkon edessä heitetään liki jokaisissa häissä jotain hääparin ylle tai huomioidaan tuore aviopari jollain muulla tavalla. Olenkin miettinyt jo ihan tosi pitkään, miten haluaisin meidät huomioitavan, kun astumme juuri tahdon sanoneina ulos kirkosta onnellisina ja rakkautta täynnä, minä kun rakastan perinteitä. Ensin olin aivan varma, että haluamme saippuakuplia, kunnes luin paljon keskusteluja siitä, miten osa kuplista saattaa jättää mekkoon jälkiä. Minusta kuplameri näyttää aivan ihanalle ja on samalla helppo vaihtoehto, mutta tuo mekkohomma hieman arvelutti. Myös muutama kaverini oli sitä mieltä, että he eivät vieraana kovin mielellään puhaltelisi kuplia, sillä jännittävät omien mekkojensa puolesta. Muutama valokuvaajakin sanoi, että kuplia on usein hankalaa vangita kuviin etenkin, jos vähän kään tuulee. Niimpä luovuin tästä kuplahaaveesta ja lähdin pohtimaan muita vaihtoehtoja, vaikka ovathan kuplat todella kauniita ja lapset ovat usein niistä todella haltioissaan.


Mielessäni kävi myös perinteinen riisi tai riisin korvikkeena erilaiset sydämen muotoiset sulavat sokerit tmv., mutta jonkin tällaisen kovan heittäminen tuntui minusta vähän epämukavalta vaihtoehdolta, sillä monet ovat kertoneet, että riisiä jää helposti kampaukseen ja voi luiskahtaa mekonkin sisään, niin se ei ehkä ole minun juttuni. Kuitenkin valokuvaajat kehuvat, että riisi näyttää hyvältä kuvassa ja onhan sillä pitkät perinteet. Meidän kirkosta sanottiin, että riisiä saa nykyisin heittää, sillä kielto oli vain lintuinfulenssan aikoihin voimassa. Varmasti siis monille hyvä vaihtoehto!


Seuraavaksi mieleeni juolahti ruusun terälehdet ja innoistuinkin tästä ajatuksesta, kunnes joku huolehti, että mitä jos sää on vähänkään kostea ja punaiset terälehdet ovat mekollani, niin jääkö niistä väriä? Kaikkea sitä pitää miettiä:D No, tämä vähän arvelutti minua, mutta tekolehtiäkään ei oikein voi heittää, sillä ne roskaavat. Mutta juuri epätoivon hetkellä purin miehelleni ajatuksiani ääneen ja hän totesi sopivasti, että mitä jos käytettäisiin valkoisia terälehtiä? Eipä tullut itselle mieleen:) Mutta ihan loistava ajatus! Tai jotain muita ihan vaalea sävyisiä! Nämä terälehdet voisi myös valmiiksi annostella pieniin kauniisiin kuppeihin, jotka olisi helppo askarrella itse häiden tyyliseksi. Ja vaikka ruusut jonkin verran maksavat (tai mikä estää heittämästä jonkin muun kukan terälehtiä?), ei terälehtiä valmiiksi annosteltuna mene kovin paljoa/henkilö ja myös kuvaajien mukaan tämä on toinen suosikki riisin ohella. Tämä onkin meillä tällä hetkellä vahvin vaihtoehto ja kirkonkin edessä sitä saa heittää, kunhan sitten siistii maan, jos meidän jälkeen on toinen vihkiminen^^



Ihan uusi idea minulle oli heittää hääparin päälle nonparelleja! Ihanan hauska ajatus ja sopii varmasti monien hääteemaan hyvin :) Myös näitä voi laittaa valmiiksi kauniisiin rasioihin ja ostaa vaikka erilaisissa muodoissa. Tai miksei hääparin ylle voisi heittää vaikka kuivattua laventelia, syksyn lehtiä, hilettä tai amerikkalaiseen tyyliin poksautella silppusadetta. Minusta tyyli on ihan vapaa, kunhan huomioi kirkon/juhlapaikan toiveet. Ja ihan kaiken tällaisen voi ajatella tuovan hääparille onnea, niin minä ainakin haluan ajatella :)



Mutta tarvitseeko aina hääparin päälle heittää jotain? Ei minusta, ihan mikä hääparista hyvälle tuntuu :) Monet ovatkin nykyisin keksineet hyviä vaihtoehtoja perinteiselle riisin heitolle tai heitolle ylipäätänsä ja käyttävät esimerkiksi häiden teemaan sopivia huiskuja tai ilmapalloja, jotka päästetään matkaan juuri hääparin kävellessä ohi. Kauniita ajatuksia ja ideoita näkin, varmasti toimii!


Paljon on kyllä ihania ideoita, pitää vielä miettiä meidänkin lempparia. Minusta näissä on vielä ihanaa se, et monet on mahdollista askarrella itse, jolloin säästää rahaa ja saa niistä juuri itseä miellyttävät sekä oma kädenjälki näkyy häissä. Valmiitakin vaihtoehtoja toki löytyy varmasti liki kaikilta hääsivustoilta. Minusta jokin tällainen tapa onnitella hääparia on ihana piristävä pieni lisä muistaa uunituoretta hääpari <3

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Tunnelmaa hääyöhön

Hääyö on spesiaali yö, sillä se on ensimmäinen yö aviovaimona ja aviomiehenä. Kuitenkin se, missä ja minkälaisissa puitteissa hääyötä vietetään, riippuu pariskunnasta - osa haluaa viettää hääyön kotonaan, omassa tutustussa ympäristössä, osa mökillä hääpaikan lähellä ja osa mahdollisimman hienossa sviitissä. Myös koristeiden määrä tai se, tarvitseeko hääyöhuonetta edes koristella mitenkään erityisesti, vaihtelee. Minä olen sen verran perinteinen romantikko, että haluaisin (jos se vaan käytännössä onnistuu), että nukkuisimme mieheni kanssa häitä edeltävän yön eri huoneissa, sillä olemme tuolloin jo hääpaikalla, mutta huvilassamme riittää huoneita. Ja mitä hääyöhön tulee, silloin nukkuisimme kaksin koko isossa huvilassa, päämakuuhuoneessa, jossa kukaan ei ole edellisenä yönä nukkunut :)

Meidän hääyöpaikkamme on siis Tahko Golden Resortin huvila, joka on käytössämme koko viikonlopun. Perjantaina ajattelimme majoittaa huvilaamme ainakin kaasot (huvilassa on 4 kahden hengen huonetta, joista yhden jätämme hääyötä varten ekaksi yksi vapaaksi) ja ehkä bestmanitkin. Sitten varsinaisena hääyönä muut siirtyvät toiseen huvilaan. Huone vastaa siis aikalailla perinteistä hotellihuonetta ja haluaisinkin siihen jotain pientä koristusta tuomaan vähän romantiikkaa. Se, mitä se käytännössä on, jää kaasojen harteille, sillä he saavat koristella huoneen edellisenä iltana valmiiksi, mutta ainakin minä voin heitellä ideoita^^


Tilasin ihan vasta Facebookin hääkirppikseltä 3000 ruusunterälehteä, pitäisi riittää (kuva yllä) :D Näistä valkoiset ajattelin kirkkoon, mutta punaiset ja vaaleanpunaiset ovat kaasojen käytössä hääyöhuonetta varten. Lisäksi huoneeseen olisi ihana saada vähän tunnelmaa esimerkiksi tuoksukynttilöillä, muutamalla aidolla ruusulla, pullolla kuohuvaa ja vaikka suklaalla ja mansikoilla^^ Aika klassista, mutta silti niin ihanaa<3 Jotenkin minusta olisi mukavaa, että huoneesta huokuisi romantiikka ihan kunnolla, se on sentään hääyöhuone. Ja se sopisi meille oikein hyvin :) Voi kaasot myös keksiä jotain ihan omaa pientä ylläriäkin romantiikan teeman ympärillä, ihan vapaasti! Tässä vähän tunnelmakuvia, mitä yritän hakea takaa.




Ai miten niin minä olen ihan auttamaton romantikko? ^^ <3

perjantai 4. syyskuuta 2015

Liebster award -palkinto

                          

'Cause all of me loves all of you -blogin Pauliina palkitsi minut Liebster award -palkinnolla. Tämä palkinto oli minulle entuudestaan vieras, mutta Pauliinan postaukseen tutustuttani ymmärsin heti, mikä tämän palkinnon idea on - kertoa lukijoille ja bloggailijoille muista hyvistä blogeista ja näin auttaa lukijoita ja bloggaajia kohtaamaan toisensa. Mahtava idea! Kiitos Pauliina palkinnosta ja kunniasta :)

Palkinnon saatua ideana on vastata itse palkinnon antajan 11 kysymykseen, linkittää palkinnon antajan blogi omaan postaukseen kiitoksena, kehittää itse 11 uutta kysymystä ja tämän jälkeen palkita itse uusia bloggaajia, jotka sitten vastaavat näihin uusiin kysymyksiin. Tässäpä siis ensin vastaukseni Pauliinan kysymyksiin:

1. Mikä on paras muistosi lapsuudesta?
Lapsuudessa minulle tapahtui monia ihania ja ikimuistoisia hetkiä, mutta ehkä näin äkkiseltään mieleeni tulevat meidän oman perheen koti-illat, joista käytimme perheeni kesken nimeä "ihanat illat". Pidimme näitä aina silloin tällöin takkatulen äärellä ja näihin iltoihin minä ja siskoni saimme valmistella ohjelmaa ja päättää, mitä tehdään ja taisimme saada päättää senkin, mitä syödään. Pääsääntöisesti vietinne näitä "ihania iltoja" paistaen makkoroita leivinuunissa omalla perheellä minun ja siskoni esittäessä vanhemmille muutamia esityksiä :)

2. Mitä sinulta löytyy normaalisti käsilaukustasi?
Minä kuulun niihin naisiin, joiden käsilaukku on aina niin täynnä, etten meinaa saada sitä kiinni :D Vakivarusteisiin taitaa kuulua ainakin kalenteri, joku kynä, puhelin, puuteri, purkkapussi sekä rahat, mutta usein keksin täyttää laukkuni vaikka millä muullakin.

3. Mikä on parasta arjessasi?
Nautin arjestani, vauhdikkaasta menosta ja tekemisen meiningistä, mutta ehkä kaikkein parasta arjessani on tällä hetkellä hetket, jolloin istahdan hetkeksi alas ja teen jotain, mitä juuri sillä hetkellä haluan kaikkein eniten, oli se sitten elokuvahetki Mikon kanssa sohvalle käpertyneenä, neulominen hyvän musiikin ja kynttilöiden ympäröimänä tai hetki istahtaa koneenäärelle ja surffailla pelkkien hääjuttujen maailmassa hääunelmien täyttäessä mielen.

4. Mikä sinua ärsyttää toisissa ihmisissä?
Pyrin näkemään kaikissa aina jotain hyvää, sillä ajattelen, että meissä jokaisessa on aina myös jotain positiivista ja kaunista. Eniten minua kuitenkin ärsyttää toisten ihmisten arvosteleminen, etenkin jatkuva arvosteleminen turhista asiosta Huonoja päiviä toki saa olla, niitä on meillä kaikilla, mutta jos aina pitää nähdä toisissa ihmisissä huonoja asioita, huudella niitä eteenpäin ja valittaa ihan jokaisesta pienestä asiasta, saa se hermoni kireälle.

5. Missä tilantessa sinulle sanottaisiin "tää on niin tyypillistä sulta"?
Tämä on aika helppo! Ystävänä sanovat näin varmasti hetkinä, jolloin kerron heille, että olen viimeisen viikon aikana viimeistellyt graduni, lukenut tenttikirjan läpi, tehnyt siitä muistiinpanot, käynyt kuntosalilla kolmena päivänä, tehnyt pari työkeikkaa ja varannut muutaman hääjutun jne. - eli monen asian tekeminen yhtä aikaa :)

6. Millaisesta urheilusta pidät eniten?
Minulla sopii parhaiten ryhmäliikunta, etenkin tanssillinen yhdessä liikkuminen on urheilumuoto, josta olen nauttinut lapsesta lähtien.

7- Miten olet tavannut puolisosi?
Tapasimme ja tutustuimme Mikon kanssa  n. 2,5v sitten eräiden ystäviemme järjestämässä uuden vuoden hengailuillassa. Olimme nähneet pari kertaa aiemminkin, ensimmäisen kerran vilaukselta, toisella kerralla jo juttelimmekin, mutta vasta tästä viikonlopusta, yhdessä hengaamisesta, pitkistä keskusteluista ja monista nauruista kaikki lopulta lähti, ja nopeasti lähtikin<3

8. Mistä haaveilet?
Minä rakastan haaveilua ja unelmointia, se on minusta ihanaa! Tällä hetkellä yksi eniten mielessäni pyörivistä haaveista on tulevat häämme ja haaveilen erityisesti hetkestä, jolloin kirkon ovet avautuvat, musiikki alkaa soimaan ja pääsen kävelemään alttaria kohti, jossa näen Mikon odottamassa minua :)

9. Toimitko parhaiten yksin vai ryhmässä? Miksi?
Tämä riippuu aika paljon tilanteesta. Ehkä olen kuitenkin aika ryhmätyöhenkinen, sillä nautin ajatusten jakamisesta, toisilta oppimisesta sekä yhdessä tekemisestä ja keskustelemisesta, ja minulle on jotenkin luontevaa tehdä töitä yhdessä muiden kanssa toisilta oppien.

10. Millaiset olisi unelmatreffisi?
Unelmatreffejä voisi olla vaikka minkälaisia! Ehkä tärkein asia unelmatreffeillä minulle on se, että olemme Mikon kanssa kahdestaan, eikä meille ole kiire minnekään. Unelmatreffeihin kuuluisi varmasti myös herkullista ruokaa, joko kotona miehen laittamana tai sitten tunnelmallisessa ravintolassa. Jotain romanttista treffeihin kuuluisi myös ehdottamasti, oli se sitten kynttilänvaloa, musiikki, kahdenkeskistä rentoa olemista tai toisen pientä ilahduttamista. Ehkä tällä hetkellä kaipaan eniten tällaisia rentoja treffejä, joissa kahdenkeskinen aika ja yhdessä oleminen korostuvat, mutta en laittaisi yhtään pahitteeksi, vaikka joskus treffit sisältäisivät myös toimintaa ja menemisen meininkiäkin^^

11. Mikä on parasta häiden järjestämisessä?
Minusta häiden järjestämisessä on ehdottomasti parasta fiilis, joka minulle tulee aina, kun mietin jotain meidän häihimme liittyvää. Se kutkuttava onnellisuuden tunne, joka saa hymyn nousemaan huulille, kun ajattelenkin tulevia häitämme. Häiden järjestely on minulle jotenkin luonnollista ja nautin fiiliksestä, jonka uudet oivallukset ja haaveilun hetket tuovat tullessaan<3

Palkitsen seuraavat blogit:

Kysymykset palkinnon saajille:
1. Mihin maahan olet aina halunnut matkustaa? Miksi?
2. Mitä hetkeä et haluasi unohtaa koskaan?
3. Miten paras lapsuuden ystäväsi kuvailisi sinua?
4. Mitä piirrettä haluaisit muuttaa itsessäsi?
5. Mikä on mottosi?
6. Kuka miesnäyttelijä on sinusta komein kaikista?
7. Miten kuvaisit arjen luottotyyliäsi, joka ei petä koskaan?
8. Mikä häidesi yksityiskohdista on sinulle kaikkein tärkein?
9. Mitä ruokaa suosittelisit jokaista maistamaan?
10. Mikä herkku on suurin paheesi?
11. Mikä tuo sinulle takuuvarman hyvän mielen?


keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Eläviä muistoja onnellisista hetkistä

Hääpäivä on usein yksi elämän erityisimmistä päivistä ja monet puhuvat, että hääparilla päivä menee  jännityksen ja onnen humussa, jolloin illalla saattaa tuntua, että päivä on mennyt ohi todella nopeasti, eikä ihan kaikkea edes muista tarkkaan. Häitä kuitenkin valmistellaan ja suunnitellaan pitkään, joten olisihan se ihanaa, että niihin onnen ja rakkauden hetkiin pääsisi palaamaan vielä vuosia hääpäivän jälkeenkin (ja etenkin, jos jännityksessä papin puhe tai muut tärkeä hetki on unohtunut samantien). Valokuvauksesta puhutaan paljon, ja meillekin tulee ammattikuvaaja, mutta ihan niin moni ei aina muista häävideon merkitystä. Me olemme viime aikoina innostuneet ystäviemme kanssa videoimaan lomamatkoillamme ja kun videopätkät on koottu yhteen ja olen nähnyt lopputuloksen, olen halunnut tehdä videoita lisää! Video nimittäin mahdollistaa jotenkin vielä kuvia paremmin hetkeen sekä tunnelmaan palaamisen ja ikään kuin tämän tärkeän päivän uudelleen elämisen.

Tästä voikin päätellä, ette meidän häistämme kuvataan häävideo osaavien ystävien voimin :) Emme ole vielä paljoa pohtineet videon sisältöä, mutta sen verran tiedän, että haluan häistä kaksi koottua tallennetta, yhden muutaman minuutin biisin mittaisen videon sekä yhden pidemmän ihan itseä varten (pidemmässä voisi olla esim. hyvistä puheista pidempiäkin pätkiä). Ehkä tärkeintä häävideossa on minulle se, että siitä välittyy aito häiden tunnelma, onnellisuus ja rakkaus, ja videon kautta pääsee palaamaan päivää, jota ei halua unohtaa koskaan. <3

Videot ovatkin minusta ihana ja aito tapa viestiä elämän onnellisista hetkistä, sillä niiden kautta jokaisen on helppo samaistua ja elää toisten tunteita, oli sitten kyse häistä tai muista onnen hetkistä. Alle olenkin linkittänyt kauniin ja taidolla tehdyn rakkaudentäyteisen videon, jonka ovat tehneet Kroatian reissullamme kihloihin mennyt ystäväpariskuntamme (lue lisää Kroatian reissusta ja kihlautumisesta täältä). Tämän videon avulla pitkään yhdessä olleet ystävämme halusivat kertoa muille kihloihin menostaan ihanan aidolla, heidän näköisellään, romanttisella ja kauniilla tavalla. Minusta tämä video on ihana, tyylikäs ja ammattimainen video, joka saa hymyn huulille ja muistuttaa siitä, mitä aito rakkaus todella on <3 Tästä videosta saa myös hyviä vinkkejä häävideota ajatellen ja ennen kaikkea pääsee onnelliseen fiilikseen.

Time has a wonderful way of showing us what really matters


"Kaunista on kaikki,
mikä nähdään rakkauden silmin."