torstai 30. kesäkuuta 2016

Polttarit ovella

Huomenna se alkaa, nimittäin minun polttarit!!! Sopivaa pientä kutinaa on jo havaittavissa vatsan pohjassa, en nimittäin tiedä tulevasta muuta kuin sen, että minun tulee olla valmiina lähtöön huomenna klo 15.05 lähtien. Päivä menee tätä ennen töissä, joten on varmasti ihan hyväkin, etten ehdi kotona paljoa jännittämään. Tulevana viikonloppuna on myös Mikon polttarit, jolla ei ole tiedossa edes aloitusajankohtaa. Voittekin kuvitella, että tämä ilta on pakkailun lomassa arvailtu kilpaa, mitä kummankin polttarit voisivat pitää sisällään :)


Tällainen kortti tipahti postilaatikkooni alkuviikosta ja olinkin tosi iloisesti yllättynyt, että kaasoni laittoivat minulle tälläisin! Aika huippua ystäviä minulla<3 Takana kerrottiin polttareifen ajankohta, jolloin minun tulee olla valmiina sekä se, että loppuviikosta on tulossa lisätietoa. Tänään aamulla sainkin listan, jossa oli mukaan pakattavat tavarat. Niiden joukosta löytyi tarkasti eriteltyjä vaatekappaleita, muun muassa verkkosukkahousut :D Saa nähdä, mitä minun pään menoksi on keksitty. Ainakin laukussani on ihan tosi paljon kaikkea ja innolla odotan huomista. Sen verran olen pakkailun ohella valmistautunut, että kynnet on nyt lakattu säihkymään ja yritän mennä ajoissa nukkumaan^^ Lupaan heti ensi viikolla kertoa teille, mitä kaikkea minun omissa sekä Mikon polttareissa onkaan tapahtunut. 

Aurinkoista, yllätyksellistä ja ihanaa viikonloppua teille kaikille!

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Luterilais-ortodoksinen vihkikaava

Meidän häistä tulee ekumeeniset, sillä minä kuulun luterilaiseen ja Mikko ortodoksiseen seurakuntaan, kuten olen jo tainnut muutaman kerran mainita^^. Pohdin aiemmin täällä ekumeenisia häistämme, mutta nyt tiedän kaavastamme paljon enemmän, sillä tapasimme eilen molemmat pappimme. Häihimme tulee siis kaksi pappia, luterilainen ja ortodoksi, sekä kaksi kanttoria, luterilainen ja ortodoksi. Hulinaa siis riittää :) Ekumeenisille häille ei ole yhtä tietty kaavaa, joten halusimmekin tavata molemmat pappimme kerralla, jotta pystyimme yhdessä keskustelemaan kaikki yksityiskohdat kohdilleen ja onneksi tällainen tapaaminen järjestyi. Puolisentoista tuntia siinä menikin, mutta se tuotti hyvän ja valmiin lopputuloksen ja opittiinkin samalla hääperinteistä paljon.

Minulla oli ennen tapaamistamme muutama ajatus mielessä, jotka halusin osaksi vihkikaavaamme ja ne olivat isän kanssa käveleminen alttarille, kysymysten esittäminen Tahdon-muodossa sekä alkumusiikin saaminen luterilaisen perinteen mukaisesti. Muuten olin aika avoimin mielin, vaikka salaa toivoinkin saavani  myös1. korinttilaiskirjeen Raamatunpätkäksi sekä ujutettua sopivaan väliin ystäväni kitara+laulu -esityksen. Ja nämä kaikki me saatiin!

Pientä neuvottelua tämä toki vaati, sillä ortodoksisessa perinteessä on totuttu menemään enemmän tiettyjen kaavojen mukaan ja minun toiveeni taas mukailivat luterilaista vihkimistä. Saimme kuitenkin sulassa sovussa sovittua kaavan, jossa on vähän niin kuin ensin nopeahko luterilainen vihkiminen ja sen perään hieman tiivistetty ortodoksinen vihkiminen. Molemmat papit ovat kokoajan läsnä ja mukana toimituksessa ja vihkiminen tosiaan tapahtuu Nilsiän kirkossa. Tällaiseen kaavaan päädyimme:

1. Luterilainen osuus (n. 15min)
- sulhanen odottaa alttarilla bestmanien kera, kun morsian saapuu isänsä saattamana kohti alttaria sisääntulomusiikin tahdittamana (ennen musiikin alkua kävelevät kaasot ja morsiusneito paikoilleen eteen)
- lähellä alttaria morsiamen isä luovuttaa morsiamen sulhaselle ja pari kävelee yhdessä alttarille
- luterilainen pappi sanoo johdantosanat ja rukouksen
- pappi/oma lukija lukee Raamatunpätkän 1 kor 13: 1-8, 13 (saimme valita)
- musiikkiesitys
- luterilaisen papin puhe
- Tahdon -kysymykset luterilaisella kaavalla
- polvistuminen, sormusrukous ja vihkisormuksen pujottaminen morsiamen sormeen
- luterilaisen papin avioliiton vahvistaminen ja aviopuolisoiden siunaus

2. Ortodoksinen osuus (n. 30min)
- morsiusparille annetaan tuohukset käsiin ja bestman nostaa alttaripöydän (hääpari ja ortodoksinen pappi siirtyvät tämän pienen pöydän eteen)
- ortodoksisen papin alkusiunaus ja ektenia alttaripöytään päin
- ortodoksinen pappi kääntyy morsiuspariin päin, yhdistää parin kädet ja asettaa päihin kukkaseppeleet (myös kruunut mahdollisia, mutta halusimme seppeleet)
- rukouksia ja kanttorin laulua
- pappi lukee evankeliumin (tässä kohtaan vieraat seisovat)
- ektenia ja rukouksia
- avioparin yhteinen malja
- alttaripöydän kiertäminen papin perässä kolme kertaa (samalla lauluja, kanttori ja pappi)
- ortodoksisen papin loppusiunaus
- piispan kirjeen lukeminen (ortodoksinen pappi lukee)
- tuore aviopari vie tuohukset telineeseen
- pappi antaa luvan suudella morsianta
- lähtömusiikki, kaasot antavat morsiamelle kimpun takaisin ja poistuminen

Kun kerran mennään naimisiin, niin mennään sitten kunnolla :D Olin todella tyytyväinen kaavaan ja ihanaa, kun saimme mukaan molempia perinteitä ja minullekin ihan uusia juttuja ortodoksisesta kaavasta :) Niin ja pappitapaamisen lopuksi ortodoksinen pappi suoritti meille kihlauksen, sillä ortodoksiseen perinteeseen kuuluu mennä kirkossa kihloihin (n. 10min). Meillä on vielä luterilaisen papin kanssa kirkkoharjoitus edellisenä päivänä, jolloin katsotaan paikat ja sitten se onkin menoa^^

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Kehyksissä kerrottua


Kehykset voivat toimia häissä sekä visuaalisena koristeena että käytännöllisenä keinoja sanoa vieraille jotain, sillä kehyksissä teksti erottuu ja pysyy pystyssä. Meidänkin häihimme on tulossa kehyksiä ja ajatelmia oikeastaan molemmista yllä mainituista syistä :D Eli osa kehyksistä on todella tarpeen, sillä ne ohjeistavat vieraita toimissaan, mutta osa taas on vähän niin kuin kiva pieni visuaalinen lisä :) Tässä meidän ajatuksiamme kehyskteksteiksi:

Love is sweet
<3

Ei ole varmaan vaikeaa arvata tämän ajatelman paikkaa? Kyllä, tämä kehysteksti tulee karkkibuffaan visuaaliseksi lisäksi ja sopii hyvin häidemme tyyliin, sillä mietelauseita olen ripotellut vähän kaikkialle.

Jotta mikään ei pääsisi
häiritsemään juhlahumuasi,
ota tästä ole hyvä!
<3

Tämä teksti puolestaan tulee sekä miesten että naisten vessaan vessakorin yhteyteen, jotta vieraat uskaltaisivat ottaa korin sisältöä käyttöönsä. Mietin aluksi muitakin fraaseja, mutta en halunnut laittaa kirjoitusta runomuotoon ja en löytänyt suomeksi oikein mitään hyvää, mutta minusta tämä ajaa hyvin asiansa.

Vieraskirja

Kirjoittajaa ruskealle paperille yhdessä perheenne tai
seuralaisenne kanssa pieni viesti tai tervehdys hääparille, 
esimerkiksi hääparia kuvaava mietelause, yhteinen muisto, 
vinkki onnelliseen avioliittoon, treffi-idea tau
mitä ikinä mieleenne juolahtaakaan.
Pyytäkää tämän jälkeen X:ää ottamaan teistä kuva,
jonka me myöhemmin lisäämme tekstinne vierelle.

Tällaisen ohjeen kehitimme vieraskirjallemme, jonka ideana siis on, että vieraat kirjoittavat terveisensä erillisille lapuille, jotka me sitten häiden jälkeen kokoamme samoihin kansiin ja liimaamme tekstin vieraan kuvan kirjoittajapoppoosta. Meillä ei ole erillistä kuvausseinää, vaan yksi ystäväni tulee vastaamaan vieraiden kuvaamisesta ja tarvittaessa muutenkin ohjeistaa vieraskirjaa. Niin ja olisi huippua, jos vieraat kirjoittaisivat jotain persoonallista, siksi yritin ohjeessa antaa vähän vinkkeja, mitä nimen lisäksi voisi kirjoittaa :)

Ota tästä mukaasi pieni kiitos muistamisestamme ja tämän
ihanan päivän jakamisesta kanssamme!

Vaahtokarkkikaakao

- O'boy jauhetta
- maitojauhetta
- suklaisia nonparelleja
- rouhittua Geishaa ja Fazerin sinistä
- minivaahtokarkkeja

Sekoita pussin sisältö n. 2dl kuumaa maitoa ja nauti!

Tämän kehystekstin on tarkoitus tulla vieraslahjojen (lue lisää vieraslahjoistamme täältä) yhteyteen, eli tämäkin on oikeastaan todella tarpeellinen, jotta vieraat uskaltavat napata mukaansa vaahtiskaakaopussikat. Ajattelin, että näihin kehyksiin koottaisiin ohje, jotta vieraat tietävät, mitä pusseissa on ja voivat tarvittaessa huomioida omat allergiat. Itse pussiin tulee vain yleisesti lukemaan vaahtokarkkikaakao :)

Näillä meidän olisi tarkoitus mennä ja onhan tässä jo useampi kehys. Kehyksiksemme valikoituivat jo seinältämme löytyvät valkoiset kehykset, joiden sisään tulostamme tekstit aika yksinkertaisesta valkoiselle vähän paksummalle paperille (tai hohtavalle valkoiselle paperille) violetilla kaunofontilla kutsutekstimme tapaan. Näin saamme vähän ilmettä juhlatilaan helposti ja aika käytännöllisestikin :)

torstai 23. kesäkuuta 2016

Perhepolttareiden perinneilta

Edellisessä postauksessa aloittamani perhepolttarikuvaus (lue täältä lisää) ei suinkaan kattanut koko polttareita, sillä savolaisten perinteiden tutustelun, piknikin ja ylläreiden keskeltä matkasimme autolla kohti tuntematonta. Juuri ennen määränpäätä pysähdyimme ja ryhdyimme poimimaan niittykukkia vielä tässä vaiheessa tuntematonta varten. Sitten takaisin autoon ja pien tien päässä häämöttikin kaunis mökki suoraan järven rannalla ja kaikkialla oli kukkia!



Astuessani sisään mökkiin huomasin, miten kaikkialla sisälläkin oli kukkia - pieniä valkoisia kukkaisia, isompia luonnonkukkia maljakoissa, ruusunterälehtiä jne. Todella kaunista ja morsiusteemaan sopivaa! Mökki oli juuri sopiva meidän porukallemme ja siellä oli esillä minun herkkunaposteltaviani:) Kaikkein suurin ja ihanin yllätys oli kuitenkin astua minun makuuhuoneeseni, jossa oli harsoilla ja ruusuilla koristeltu sänky unohtamatta perinnepitsiverhoa. Ihan todella paljon oli nähty minun eteen vaivaa<3


Sitten alkoikin taas tapahtua, sillä sain ohjeeksi pukeutua ulkovaatteisiin ja pian nuorin sisaruksistamme johdatti minut rantaan ja opetti minulle maalausta ihan oikeille väreillä kankaalle. Oli ihan huippua, sillä en ole ikinä saanut maalata näin! Maalasimme maisemaa ja hänellä oli hyviä vinkkejä, miten tehdä kuvasta aidompi ja tyylikkäämpi. Välillä siirryimme sisälle jatkamaan, sillä vettä sateli hiljalleen ja ylpeänä sain jonkin ajan päästä taulun valmiiksi ja olin siihen ihan tyytyväinenkin näin ekaksi tekeleeksi^^


Sitten minua kehotettiin hakemaan hengityssuoja ja kumihanskat ja pukemaan ne päälle. Vähän epäilytti, että nytkö on sen viemärinpuhdistuksen aika. Muutaman valokuvan jälkeen minulle kuitenkin infottiin, että tämä kaikki olikin huijausta :D Sain ottaa ne pois ja ryhdyimmekin tekemään oman äitini johdolla kukkaseppeleitä. Minulla meinasi olla alussa vähän haasteita, mutta sitten se alkoikin sujua. Jälleen opin uusia taitoja ja sain ihan kelposeppeleen aikaiseksi :)


Yllätykset sen kun jatkuivat ja seuraavaksi tuleva anoppini vei minut kuistille koivunoksien keskelle opettaen minulle  savolaisittain vastan teon heidän perinteidensä mukaisesti. Oli ihan huikeaa, että kaikki halusivat opettaa minulle jotain ja olivat todella miettineet, mikä olisi minustakin mukavaa ja mitä en vielä osaa! Enkä tosiaan tätäkään ollut ikinä tehnyt :D Tylsästä puukosta huolimatta sain anoppini avustuksella ihan hyvän vastan tehtyä (ja se kesti illaan löylytkin tosi hyvin) :)

Meidän toimelias päivä alkoi kääntyä kohti iltaa, joten söimme vähän suolaista, jonka jälkeen kaivettiin bikinit esiin ja mieheni isosisko otti ohjaat käsiinsä. Nyt oli vuorossa jotain todellista polttariperinnettä, nimittäin morsiussauna! Jo saunaan mennessä toteutimme perinteitä, sillä morsiussaunaan astuessa on meluttava kovaan ääneen, jotta paha ei pääse hyökkäämään lempeyttä täynnä olevan morsiamen kimppuun. Se olikin aika näky, kun kuusi ihmistä juoksi metsäpolkua huutaen ja kolistellen kattilankansia :D Ennen saunaan astumista sain tehtäväksi arvata kolmesta vastasta, mikä niistä oli Mikon tekemä. Kaksi muuta olivat meidän molempien isiltä (ihanaa, että miehetkin oli osallistettu^^). Hetken mietittyäni arvasin ensimmäisellä oikein ja myös isät meni oikein:) Sitten sain Mikon mummon perinteen mukaan yhdistää meidän vastat symboloimaan yhteistä tulevaisuutta. Itse saunassa meillä oli pitsiset laudeliinat ja minulla oli oma istuin kukkaseppeleen ja katajanoksien ympäröimänä - wau. Kukat kertoivat lempeydestä ja katajan piikit muistuttivat ajoittaisista haasteista. Saunomiseen hurahti hetki jos toinenkin ja sen aikana sain muun muassa mutahemmottelua, rakkaushunajaa, merisuolakuorinnan, jauhoja tuomaan vaurautta sekä kananmunavoitelun tuomaan hedelmällisyyttä. Niin ja tietysti vihdottiin ja jaettiin minun lempeä kaikille. Mutta voitte kuvitella sitä kiljunnan määrää, kun tämä kaikki pestiin järvessä pois :D Niin ja laulettiin myös saunalauluja ja lähtiessä heitin Mikon tekemän vastan katolle, jonka asennosta sitten tulkittiin, tuleeko ensimmäisestä lapsesta tyttö vai poika^^


Niin ja saunan loppuvaiheilla sain päälleni miesten paidan (Mikko hyppää yli!!!), jota käytin hetken ajan löylyissä. Tämän paidan idea oli se, että morsiussaunassa siihen tarttuu morsiamen lempeyttä ja sitten morsiamen on tarkoitus antaa tämä pesemätön paita miehelleen huomenlahjaksi ja kun mies käyttää tätä, siirtyy häneenkin lempeyttä. Tämä kaikki yhdistää paria entisestään :) Tämä onkin Mikolle ylläri ja aion todella antaa hänelle paidan yhtenä huomenlahjana. 

Saunan jälkeen äitimme alkoivat kokkailemaan illallista, vaikka oltiin jo melkein puoliyössä :D Minun vaatteeni oli myös yllärinä käännetty nurinäin saunoessani, mutta en edes ollut huomannut sitä, vähän vain pohtinut, että oho, villatakki on väärinpäin :) Tämä oli testi, joka kertoo, miten tulen reagoimaan vastoinkäymisiin ja koska olin vain tyynesti kääntänyt vaatteet oikeinpäin, taisi se olla hyvä merkki. Meillä oli päivälliseksi ihan huikeaa lihaa salaatilla ja uusilla perunoilla. Samalla Mikon nuorin sisko letitti hiukseni, joka sekin symboloi vaimoksi tulemista, sillä ennen naimattomilla oli hiukset auki, mutta rouvilla letitettynä. Illallisen jälkeen juttelimme hetken kaikesta ja sänkyyn mennessäni paikalleni oli ilmestynyt lahjakortti Suomen ainoaan Juvalla sijaitsevaan English Tea Houseen!! Ihan huippua hemmottelua :) Tuolla käymme jonkun etelänreissun yhteydessä ehdottomasti nauttimassa.



Seuraavana aamuna kokkasimme munakasbaarin sekä pesto-mozzarella-tomaatti -uunileipiä ja teimme vielä oman siskoni tehtävän, eli jokainen kokosi papreille omia tämän hetkisen elämän hyviä asioita. Teki todella hyvää istahtaa kiireisen elämän keskellä hetkeksi alas ja listata, mistä oma hyvä elämä koostuu sekä huomata, että niistä liki kaikki ovat osa jo nyt omaa elämää. Niihin olisikin hyvä muistaa aina välillä keskittyä<3 Sitten loppusiivoilut ja onnellisena kotia kohti.

Minusta nämä minun perhepolttarini olivat ihan huikea stratti häiden odotukselle. Näiden aikana ymmärsin, miten onnekas olen, kun minulla on oman ihanan ja rakkaan perheeni lisäksi mieheni ansiosta myös toinen perhe, jotka välittävät minusta ja ovat ihan huikeita ihmisiä. Saan olla ja olen tästä porukasta todella onnellinen<3 Viikonloppu oli meidän perheiden ja minun näköinen, enkä olisi ikäni osannut odottakkaan, että he ovat suunnitelleet ja järjestäneet minulle jotain näin huikeaa ja kaikki ihan vain minua varten. Kiitos<3 Reilun viikon päästä on sitten vuorossa kaveripolttarit, joista minulla ei ole tiedon hiventäkään. Vähän jo jännittää, mutta siitäkin tulee varmisti huippuhauskaa ihan taas omalla erilaisella tavalla.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Perhepolttareiden startti

Meidän häihin on seitsemän viikkoa ja tätä häiden lähenemistä sain juhlistaa viime viikonloppuna sekä oman perheeni että Mikon perheen naisten keskellä, sillä minulle pidettään parin päivän perhepolttarit! Perhepolttarit voi olla osalle uusi juttu ja minulle ne tarkoittavat polttareita, joissa perinteisesti kavereiden sijaan vietetään aikaa hääteeman ympärillä äitien ja sisarin kanssa, perheenjäsenten keskellä siis. Ajatus tähän lähti siitä, että yksi sisaruksistamme on alaikäinen ja olisikin jäänyt kaveripolttareiden ulkopuolelle. Lisäksi minusta oli ihana ajatus jakaa hääaikaa myös molempien äitien kanssa, joten miksi ei siis pitäisi heille ihan erillisiä polttareita? Ja mikä parasta, kummankin  meidänsiskot ja äidit innostuivat ajatuksesta tosi paljon ja lähtivät järjestämään minulle ainutlaatuista hemmotteluviikonloppua täynnä pieniä yllätyksiä ja hääperinteitä.

Nämä polttarit koostuivat monesta osasta ja ajattelinkin jakaa ne pariin päivitykseen, jotta ette ihan väsy lukemiseen ja pysytte mukana^^ Taustaa vielä sen verran, että polttariviikonloppu oli päätetty etukäteen (koska minä olen tosi paljon menossa), mutta muuta en sitten tiennytkään. Minulle vain ilmoitettiin, että minun osuuteni alkaa lauantaina klo 10 jälkeen. Mukana meitä oli kaikkiaan kuusi (äitit ja kolme siskoa sekä minä), eli tosi hyvä porukka! Lisäksi Mikkoa oli vähän osallistettu mukaan, mutta siitä lisää myöhemmin (ja hän kyllä nautti kaikin siemauksin, kun sai pitää minulta pieniä yksityiskohtia salassa :D). Varsinaisia toiveita en esittänyt, mutta näistä polttareista oli osattu tehdä juuri minun näköiset ja just ihanat<3


Paria päivää ennen itse polttareita sain äidiltäni sähköpostilla listan tarvikkeista, joita minun tuli ottaa mukaani. Listalla luki lähtövarustuksena kesäiset sään mukaiset vaatteet. Lisäksi minun tuli ottaa mukaan reppu/laukku, jonne tuli olla pakattuna ulkoilu- ja sisävaatteet, uimapuku, jumppapatja, uimalasit sekä yöpuku ja hammasharja. Lisäksi sain päivää ennen lisäohjeeksi pakata mukaan vielä kumihanskat sekä hengityssuojan :D Oli todella vaikeaa pakata, kun ei yhtään tiennyt, mitä edessä oli. Siksi minulla olikin laukku ihan täpöten täynnä vähän kaikkea :D Pakatessa myös positiivinen jännitys vähän kohosi ja väkisinkin pohti, mitähän milläkin tavaralla todella tehdään ja mitä kaikkea edessä oikein onkaan.

Minä rakastan teemoja ja oli ihan huikeaa, että meidän perheen olivat ottaneet polttareihin teeman, joka oli kukat. Meille kaikille oli teetetty kukkakoristeet, muille pinnit ja minulle panta, joissa oli aitoja kukkia! Koristeet oli vieläpä teetetty samassa paikassa, josta hääkukkamme tulevat, eli Heikkisen kukkatarhassa Vehmasmäessä. Heti porukan astuessa sisään morsiusneitoni kruunasi minut kukkapannalla:) Muilla oli myös jokaisella jotain kukikasta päällään ja minullekin oli hankittu vielä kukikas huivi. Sitten ei muuta kun kukkien kera liikkeelle!


Ensimmäisenä suuntasimme kohti Kuopion keskustaa, jossa kävelimme ensin Hanna Partasen kalakukkoleipomoon kuulemaan kalakukon valmistamisesta. Samalla minulle selvisi myös päivän punainen lanka, eli polttareiden teemana oli näin alussa savolaiset perinteet, sillä olenhan minä nyt asettumassa tänne Savon mualle :) Samalla mukana oli pilkahdus omia Pohjois-Pohjanmaalaisia juuriani - eli juuri meidän perheiden näköinen kombo!

Kalakukko-opettelujen ja oston jälkeen suuntasimme torille hankkimaan ruokatarvikkeita ja samalla näimme vilauksen myös Kuopio tanssii ja soi -festariesityksistä. Matka taittui Pikku Pietarin torikujan läpi, jossa sain mukaani teemakortit sekä Kuopiosta että Oulusta, pesupähkinöitä sekä sain kuulla, kun pikku Pietari lauloi minulle Lentävä kalakukko -veisun :) Todellista hemmottelua! Torilla valitsimme mukaan mm. mansikoita, herneitä ja tuoretta sipulia, ostimme Timo-perunoita myyjän suosituksesta, valitsimme mehevää lihaa illalliselle sekä kirjoitin rakkaudentunnustuksen sydänkojuun. Tosi monessa paikassa kerroimme olevamme perhepolttareille ja saimmekin monia onnentoivotuksia sekä innostusta tästä päivästä ja samalla minulle heräsi tunne siitä, että olen ihan oikeasta menossa naimisiin<3



Viimeinen etappimme oli Houkutus, josta nappasimme mukaan ennakkoon tilatun mutakakun sekä jokaiselle omat salaatit. Juuri kun olimme saaneet salaatit pusseihin, alkoi ulkona sataa kaatamalla ja päätimmekin jäädä sisäpiknikille. Ei siis muuta kun rasioiden kanssa pienen pöydän äärelle lounaalle ja tämä olikin oikeastaan just hyvä näin :) Samalla sade jo taukosikin ja pääsimme suuntamaan autoilla Väinölännimelle, jossa menimme kauniiseen paviljonkiin Peräniemen kasinon taakse. paviljongin pohjalle levitimme piknikviltin, jonka sain myöhemmin omaksi, jotta voimme Mikon kanssa arjen tuntuessa raskaalta napata viltin kainaloon ja lähteä piknikille<3. Minä sain  seuraavaksi kunnian posauttaa Kuusenkerkkä-kuohuvan auki ja nautimme tuulelta suojassa mutakakkua mansikoiden ja Kuusenkerkkä-skumpan kera.


Tämän jälkeen hyppäsimme jälleen autoon ja suuntasimme kohti tuntematonta. Matkalla yritin arvailla, mitä kaikkea edessä olisi, mutta aina menimme vain pidemmälle. Välillä vähän jo mietitytti, kun käännyimme paloaseman pihaan ja pysähdyimme autokorjaamolla, mutta sitten matka aina jatkuikin, kunnes nousimme autosta keskellä pientä mökkitietä. Tästä ja loppuillasta lisää seuraavassa päivityksessä :)




perjantai 17. kesäkuuta 2016

Suklaiset kuppikakut

Kun häihin en aikaa enää pari kuukautta, olemme alkaneet testailla toden teolla niitä herkkuohjeita, joita teemme itse juhlaamme. Yksi tälläinen häidemme itse tehty hääherkku tulee juhlassamme olemaan kuppikakut - suklaiset ja suussasulavat :) Olemme testanneet jo monia monia ohjeita, mutta nyt taisi löytyä se meidän kaikkien suosikki!

Tämä ohje on hyvältä ystävältämme, joka on ammatiltaan kokki ja kondiittori. Ammattilainen kyllä tietää, miten parhaat leipomukset tehdään :) Kuorrutteen löysin itse netistä ja tuunailin sitä vähän useamman ohjeen ja oman kokemuksen kautta (ja pari kokeiluakin tein ennen kuin tämä paras versio löytyi). Tässä ohjeet, joilla me saimme aikaan ihanat muffinssit. Lisäilin vielä kirjallisiin ohjeisiin sekä kokkiystävämme että netistä löytämäni ohjeita, joiden kautta tulisi saada mahdollisimman hyvin kohoavat muffinssit:

Suklaiset kuppikakut
- 2 munaa
- 2 dl sokeria
- 75 g voita
- 1 dl maitoa
- 4 rkl kaakaota
- 2 tl leivinjauhetta
- 1 tl vaniljasokeria
- 3½ dl vehnäjauhoja
- suklaasydämiä 
(me käytimme puolikkaita maitosuklaapaloja)

1. Vaahdita munat ja sokeri (tässä vaiheessa saa vaahdottaa pitkään, monta minuuttia).
2. Sekoita kuivat aineet keskenään.
3. Lisää vaahdon sekaan huoneenlämpöinen voi ja maito.
4. Lisää käänneellen kuivat aineet siivilän läpi.
5. Kaada taikina pursotuspussiin ja anna olla kylmässä väh. 1h.
6. Laita uuni lämpenemään ja asettele muffinssivuoat silikonivuokien pohjalle.
7. Leikkaa pursotuspussin kulma auki ja annostele taikinaa silikonivuokiin ensin noin kolmasosa silikonikupin koosta. 
8. Lisää tämän jälkeen suklaasydän keskelle muffinssia ja pursota toinen kolmasosa taikinaa. Yksi kolmasosa kannattaa jättää kohoamisvaraa.
9. Paista 200 asteessa reilut 10 minuuttia.
10. Siirrä kuumat mufiinssit (hanskat kädessä) tarjoilukuppeihin ja laita muffinssit jäähtymään. (Jos tarjoulukupit ovat sellaisia, että ne eivät kestä uunia.)

Vaniljakuorrute
- 50 g voita
- 150 g mascarpone-tuorejuustoa
- 3 dl tomusokeria
- 2 tl vaniljauutetta/-siirappia
- 1 tl aitoa vaniljaa
- ripaus nonparelleja

1. Vatkaa tomusokeri ja huoneenlämpöinen voi sekaisin.
2. Sekoita joukkoon mascarpone ja vatkaa useampi minuutti, kunnes seos on kuohkeaa.
3. Lisää vanilja. (Tämä yhdistelmä toimi meistä hyvin, mutta myös pelkkä aito vanilja vähän runsaammalla määrällä toimii.)
4. Kaada kuorrute pursotuspussiin ja anna olla vähintään hetki kylmässä.
5. Kuorruta jäästyneet muffinssit ja viimeistele nonparelleilla.

Tällä ohjeella muffinsseja tuli noin 15 kpl ja myös kuorrute riittää samaan määrään. Muffinssit on ihan reilun kokoisia, joten vähän pienempiä tulee enemmän. Ne myös kohosivat ihan todella hyvin ja säilyivät jääkaapissa paremmin kuin muut kokeilumme :) Pari on vielä pakkasessa testissä, miltä ne maistuvat sulatuksen jälkeen. Kuorrutetta laitoin aika reilusti ja se maistui hyvälle, sillä tämä kuorrute maistuu ihanan kevyeltä ja sopivan makealta. Ideamme on, että leivon muffinssit etukäteen pakkaseen, mutta kuorrutan pari päivää ennen häitä. Lisäksi teemme nämä laktoosittomina ja pienenä tuunauksena aiomme laittaa suklaasydämen pariin pienempään palaan, niin sitten nämä ovat just hyviä. Myös toinen kaasoni testimaistoi nämä ja totesi, että ihan huippuhyviä ovat! Voinkin suositella ohjetta kaikille makean ystäville :)


keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Timantit ovat ikuisia?

Eikö timanttien tulisi kestää mitä vain? Etenkin laadukkaiden timanttien? Valitettavasti opin lähiaikoina, että myös tämä maailman top 5 kovimpien aineiden joukkoon lukeutuva aine ei olekaan ikuinen, vaan voi ihan tavallisessa arkikäytössä haljeta!

Äänessäni voi kuulla pientä katkeruutta, mutta avataan ensin hieman taustaa, niin tiedätte, mistä puhun :) Eli minulla on kihlasormuksena Sandbergin Kassiopeia 2, jota olen kohta kahden vuoden ajan saanut pitää sormessani (lue täältä sormuksesta lisää). Tämä ihana sormus osui aikoinaan silmiini Timanttisilla ja minun oli saatava se omakseni. Olenkin siitä lähtien käyttänyt ihanaa sormustani päivittäin, mutta todella varovasti, eli aina, kun olen vähänkään järjestellyt, siivonnut, urheillut tai mökkeillyt, on sormus jäänyt kotiin odottamaan - olen siis ihan todella varovainen sormuksen käyttäjä. Huomasin kutienkin yhtenä päivänä sormukseni taitavan oudosti valoa. Kun katsoin sitä tarkemmin huomasin, että yksi sen kivistä oli painunut muita alemmas. Ei muuta kuin mahdollisimman pian sormuksen kanssa Timanttisille kysymään, mitä sille oikein on käynyt.


Liikkeessä oltiin samaa mieltä, että ehdottomasti sormus tulee huollattaa ja jätin sormuksen yhteydessä timanttitositteet ja ostokuitin liikkeeseen sekä kysyin vielä, että olihan sormuksella takuuta. Sandbergin sormuksilla on monen vuoden takuu, joten sormukseni takuu oli vielä voimassa. Ei siis pitänyt olla mitään hätää, vaan sromus lähetettiin Sandbergille huoltoon. Parin päivän päästä minulle kuitenkin soitettiin ja kerrottiin, että tämä sisään painunut timantti oli haljennut ja kuinka ollakkaan, takuu ei tietenkään korvaa juuri halejenneita timantteja, muut viat kyllä, koska tämä on oma vika!! Voitte kuvitella, että tässä vaiheessa piti pari kertaa hengittää, jottei ärtymys päässyt liikaa valloilleen. Sanoin kyllä, kuinka varovainen sormuksen käyttäjä olen, mutta tässä tilanteessa ei ollut muuta vaihtoehtoja kuin se, että minä olin aiheuttanut timantin halkeamisen ja se meni omaan piikkiin. Onneks korjaus ei ollut mahdottoman kallis ja pakkohan sormus oli huollattaa kuntoon.

Eniten minua kuitenkin turhauttaa tässä se, että pidän Sandbergia todella laadukkaana sormusmerkkinä ja jo hinnankin takia oletan, että he käyttävät laadukkaita kivia ja metallia. Miten sitten timantti voi mennä halki, kun olen ihan hurjan varovainen sormuksen käytön suhteen? Ja miten voi vielä olla, että takuu ei korvaa juuri tätä, kun Sandberg kuitenkin mainostaa juuri tällä pitkällä takuulla laadun varmistajana? Pientä pettymystä ja turhautumista on siis vielä ilmassa, mutta minusta olisi tosiaan ollut reilua, että olisi edes pohdittu sitä vaihtoehtoa, että oliko kyseessä kenties valmisturvirhe, kuitenkin kyseessä on tosiaan yksi maailman vahvimmista aiheista ja kyseinen timantti oli sormuksen toisesta reunasta kolmas, ei siis edes reunimmainen. Tuli vähän sellainen olo, ettei takuulla ole mitään väliä, sillä tietenkin juuri se, mitä minun sormukselleni käy, ei kuulu takuun piiriin.

No, nyt on ehkä vatvottu asiaa tarpeeksi :D Pettymyksiä sattuu ja vaikka kuinka merkki olisi laadukas ja takuu olisi voimassa, ei meidän ihanat sormuksetkaan kestä kaikkea. Ymmärrätte silti varmasti, että tälläinen turhauttaa. Sormus on kuitenkin nyt huollettu, jospa se jatkossa kestäisi sitten ihan kaiken. Lisäksi olen edelleenkin sitä mieltä, että tämä sormus on ihan äärettömän kaunis ja sopii minulle todella hyvin, minulla oli varmaan vaan extrahuonoa tuuria. Pieniä takapakkeja näköjään sattuu, toivottavasti teidän muiden sormuksen ja tästä eteenpäin minunkin sormukset kestävät ihan kaiken, ainakin sen tavallisen arkikäytön teidän mukana :)

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Ekumeeniset häät ja lupa-asiat

Olen aiemmin tainnut sivulauseessa mainita, että meidän häistämme on tulossa ekumeenit. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Ekumeeniset häät tarkoittavat kahden uskontokunnan yhteisiä häitä ja meidän tapauksessamme hääkaavassa yhdistetään sopivasti luterilaisuutta ja ortodoksisuutta, sillä minä kuulun luterilaiseen ja mieheni ortodoksiseen kirkkoon. Ekumeenisissa häissä ei siis toimita vain toisen uskonnon mukaisesti, vaan sekoitetaan kahdenlaisia perinteita ja usein tähän yhdistämiseen on monia vaihtoehtoja vähän papeista ja hääparin toiveista riippuen.

Me olemme pohtineet meidän kaavaamme jo jonkin aikaa muun muassa Mikon läheisten kanssa, joilla on paljon tietoa ortodoksisista käytännöistä. Minä haluaisin luterilaisesta kaavasta mukaan isän saattamisen alttarille sekä tahdon-kysymykset, sillä jotenkin olen aina ajatellut, että ne kuuluvat siihen hetkeen, kun lupauden elämäni miehelle. Muutenhan luterialainen kaava sisältää käytännössä vain puhetta ja virsiä, joista olen valmis luopumaan ja ottamaan niiden tilalle ortodoksisen perinteen mukaisia juttuja. Pathaassa tapauksessa saisimmekin vihkikaavaamme nämä kaksi elementtiä ja sitten loput ortodoksisesta perinteestä, kuten kruunaukset, alttarin kierron tai muita näyttäviä elementtejä (joista osa on minulla vielä opettelussa^^). Pituuttahan tämä yhdistäminen tuo vähän lisää, mutta se ei meitä haittaa, onhan tämä se hetki, kun todella lupaudumme toisillemme. Lisäksi minusta tuntuu, että ortodoksisuus voi tuoda mukavaa visuaalista ilmettä mukaan, jolloin ehkä aikakin kuluu nopeammin, kun on uutta ja kiinnostavaa seurattavaa.

Orthodox Marriage Ceremony:

Luterilaiseen vihkimiseen riittää avioliiton esteiden tutkinta ja rippukoulu, jotta naimisiin on mahdollista mennä. Sen sijaan ortodoksiseen vihkimiseen meidän tuli pyytää piispan lupa (onnistui sähköpostilla), sillä häämme saattuvat Jumalansynnyttäjän paastoon, jolloin ei yleensä vihitä. Onneksi tämä lupa kuitenkin saatiin ja avioliiton esteiden tutkintakin on jo vetämässä :) Kannattaa siis huomioida, jos sekoittaa useita perinteitä, erilaiset luvat sekä se, tarvitseeko kummankin kuulua samaan kirkkoon tai kristilliseen kirkkoon tai riittääkö, että vain toinen on kirkon jäsen.

Minulle oli alusta asti selvää, että haluan häihimme molemmat papit, sillä vaikka ortodoksiset häät ovat minulle ihan uusi juttu, on minusta ihan huikeaa saada häihimme myös mieheni suvun kautta näitä perinteitä. Tuleepahan samalla ihanan uniikki kombo, juuri meidän näköiset häät<3 Vähän vielä jännittää, mistä kaikesta vihkimisemme tulee koostumaan, mutta tämä selviää sitten tarkemmin, kunhan tapaamme kesäkuun lopussa molemmat papit. Kerron kyllä sitten heti teillekin lisää! 

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Skumppakokeiluja alkumaljaksi

Olemme menossa ylihuomenna käymään juhlapaikalla sitten viime syksyn ja tarkoituksena on löydä ruokalista ja juomat lukkoon muiden käytännönjuttujen läpikäynnin ohessa - onhan häihimme aikaa enää kaksi kuukautta! Tätä varten vietimme kirjaimellisesti koko viikon hääjuttujen parissa ja yhtenä teemana oli juomapuolen pohtiminen, erityisesti kysymys "Mitä alkumaljoihin?". 

Saimme hääpaikaltamme Tahko Golden Resortilta muutaman viinin ja kuohuviinin listan, joita he yleensä tarjoilevat juhlissa. Meillä on kuitenkin mahdollisuus toivoa myös muita viinejä. Päätimmekin mennä Alkoon pohtimaan vaihtoehtoja ja saimme todella hyvää asiakaspalvelua myyjältä, joka osasi kuvaille listan viinejä sekä ehdottaa vastaavia, mutta ehkä enemmän meidän tyylisiä vaihtoehtoja. Ostimmekin tämän pohjalta pari kuohuviiniä ja yhden valkoviinin testiin, joista kuoharit olivat ykköslistalla viikonloppuna. Me olemme makean ja puolimakean ystäviä, mutta yleensä puolikuivaa taitaa olla juhlissa tarjolla, joten pohdimme, että taidamme ottaa meille oman kuohuviinin ja vieraiden maljoihin toisen. Nämä kaksi testasimme:


Huomaa kuvan skumppalasimme, jotka ovat siis Pentikin Valo lasistoa, jota aiomme nyt kerätä lisää (Olen tosi innoissani näistä muutamasti uudesta lasista, jotka ostimme vanhan lasiston myymisestä saaduilla rahoilla)! :) Näistä kuohuviineistä Mavam on makea ja kun sitä hieman ravistaa, leviää siinä kaunis kultainen "virta", joten se oli näyttävyyden puolesta meistä ihan täydellinen hääparille. Myös maku oli aivan ihanaa, eli tästä tulee ehdottomasti tämän hääparin skumppa! Toinen kuohuviini muistutti meidän makunystyröiden mukaan aika perinteistä kuohuvaa, ei karvaan kuivaa, mutta ei makeaakaan. Eli ihan hyvä perusskumppa, joka on meillä nyt yhtenä vaihtoehtona alkumaljoihin. Voi tosin olla, että vielä jokin muu testataan. 

Tietysti rinnalle tulee myös alkoholiton alkudrinkki, mahdollisesti Pommac tai jokin vastaava, mitä hääpaikaltamme löytyy. Peukut pystyyn, että saamme kultaskumpan meille (hääpaikassamme on siis A-oikeudet ja juomat tulee sitä kautta) ja jos tekin pidätte makeaan taittuvasta ja mukavan näyttävästä kuohuvasta, suosittelen ehdottomasti testaamaan ja harkitsemaan hääjuomaksi juurikin tätä :)

lauantai 4. kesäkuuta 2016

Meikkausvinkkejä lyhytkurssilta

Lueskellessani toisten morsianten pohdintoja ja ajatuksia huomasin, että aika moni aikoo tehdä häämeikkinsä itse. Se on varmasti hyvä ajatus, jos on tottunut laittamaan meikkiä, tuntee omat kasvonpiirteensä ja myös omistaa itselle sopivia tuotteita. Moni kuitenkin haluaa näyttää hääpäivänä itseltään ja myös siksi haluaa meikata itse ja kun siihen varaa tarpeeksia aikaa, voi lopputulos olla upea.

Minun arkimeikkini on sen verran yksinkertainen, etten uskalla lähteä meikkaamaan itseäni hääpäivänä. Lisäksi en omista niin hyviä tuotteita, että saisin niillä koko päivän kestävän hyvän pohjan aikaiseksi. Ehkä pohja onkin yksi merkittävin syy minulle siihen, että luotan meikkini ammattilaisen käsiin, mutta koemeikki on ehdottomasti oltava! Kävin kuitenkin tällä viikolla Make up storen ilmaisella meikki kurssilla (1,5 - 2h) yhdessä yhden ystäväni kanssa ja kurssilla vinkkejä kuunnellessani pohdin, että tällaisesta lyhytkurssista varmasti saisi tosi hyviä vinkkejä myös häämeikkiin!

Eye enlarging makeup tutorial. Also, I read somewhere that priming with a white (thick) liner can make that metallic color stay longer without fading.:

Me halusimme painottaa kurssilla yksinkertaista, mutta kuitenkin huoliteltua arkimeikkiä, johon sainkin ihan hurjasti hyviä vinkkejä! Ehka parasta oli se, että opin, miten minulle jo olevalla viistopääsiveltimellä ja kulmia varten ostamallani väripaletilla voi tehdä paljon muutakin - mm. luomia ja varjostuksia. Monikäyttöisyys olikin meidän kurssin teema ja pohdin kurssin aikana, ettei häihinkään meikatessa välttämättä tarvtse ostaa meikkihyllyjä tyhjäksi, vaan muutamalla monikäyttöisellä tuotteella saa tosi hyvää ja monipuolista jälkeä aikaan! Lisäksi opin, miten punaisuutta ja silmäpusseja voi häivyttää luonnollisesti ja myös ihoni kiiltoon sain vähän vinkkejä, puhumattakaan valoista ja varjoista. Oli myös huippua olla kahdestaan, sillä sai itselle tehtävän meikin ja sitä kautta omalle iholle hyvi tuotteita sekä nähdä läheltä, miten toiselle tehdään samankaltaisia juttuja.

Jos siis pohdit itse tehtyä häämeikkiä tai haluat muuten vain vinkkejä meikkaukseen, suosittelen tällaista lyhytkurssia. Vinkkinä myös polttarinjärjestäjille, että olisihan tämä aika ihana polttarinumero etenkin morsiamelle, joka haluaisi saada meikkausvinkkejä, sillä ainakin näille Make up Storen kursseille voi osallistua 2 -10 henkilöä ja painotuksen saa ihan itse valita. Kurssin aikana kaikista tuotteista saa myös -20% ja meillekin molemmille tarttui ihan mukavasti kotiin viemisiä mukaan^^ Minä ainakin sain tästä pientä varmuutta ja ennen kaikkea hauskaa yhdessäoloa :) Tästä kurssista inspiroituneena taidan viikonloppuna etsiä ideakuvia omaan häämeikkiini, onhan koemeikkiaikakin jo sovittuna.